Dronekuvaamisen avulla metsänhoitotyöt voidaan suunnitella ja toteuttaa aiempaa suuremmalla tarkkuudella ja luontoarvot paremmin huomioiden. Tarkkuuden ohella uuden teknologian käyttö parantaa kustannustehokkuutta, kun jalkatyön määrä vähenee.
Työkalu eläinten seurantaan ja metsätuhojen ennaltaehkäisyyn
Dronekuvaaminen on yksi tapa rikastaa metsädataa. Se tuo merkittäviä etuja erityisesti eläimistön seurantaan ja metsätuhojen ennaltaehkäisyyn. Finsilvan metsissä yksi kokeilluista käyttökohteista on ollut hirvien talvilaidunalueiden kantalaskenta ja -seuranta.
Lämpökameralla varustettu drone havaitsee lämpösäteilyä heijastavat hirvet erittäin helposti talviolosuhteissa. Näin laskenta voidaan suorittaa tarkasti, kustannustehokkaasti ja häiritsemättä eläimiä. Menetelmä on uudenlaisen tarkkuuden lisäksi nopeuttanut ja keventänyt metsäammattilaisten työskentelyä verrattuna lentokoneesta tai helikopterista tehtyyn tähystämiseen. Samalla jalkatyön määrä vähenee.
– Käytännön järjestelyt sujuvat helpommin, kun kalusto on pienempää. Taloudellisiakin hyötyjä toki tavoitellaan. Jos tekniikkaa otetaan laajemmin käyttöön, maastotyö nopeutuu ja kumppareiden pohjia säästyy, kertoo Finsilvan metsiä Keski-Suomessa hoitava metsäasiantuntija Seppo Mäntymaa Metsä Groupista.
Lämpökameralla varustettu drone löytää hirvet helposti.
Video: Onni Mäkinen / Pöllönsilmä UAV
Kuvaamalla tehdyt havainnot auttavat tekemään oikeita metsänhoidollisia toimenpiteitä. Jos tietty alue osoittautuu hirvien säännölliseksi talvilaidunpaikaksi, tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun taimikonhoidossa päätetään alueella suosittavat puulajit. Samalla on mahdollista suunnitella, miten tiheäksi taimikko tulisi jättää sekä viivästyttää taimikon perkauksia tai muita hoitotoimenpiteitä.
HirviDrone-hankkeessa tutkitaan hirvivahinkojen estämistä
Finsilva on mukana syksyllä 2024 käynnistyvässä HirviDrone-projektissa, jossa selvitetään dronetekniikan ja tekoälyn mahdollisuuksia hirvivahinkojen ehkäisyssä. Hanketta vetää Metsäkeskus ja sen rahoitus tulee Maaseuturahoituksen EIP-ohjelmasta. Finsilva osallistuu kehitystyöhön hankkeen innovointiryhmässä sekä tarjoaa tutkimukseen sopivia koealoja Keski-Suomesta.
Dronekuvaaminen auttaa myös minimoimaan kanalintujen pesintäaikaisten metsätöiden haittoja. Kun pesivien lintujen pesät on kartoitettu, se auttaa välttämään pesien mahdollisen tuhoutumisen koneellisissa metsänuudistamistöissä sekä toteuttamaan pesän suojausta ihmistoimin esim. pienpetoja vastaan.
Sopivissa olosuhteissa pesät voidaan havaita jopa 50 metrin korkeudelta.
Kuva: Onni Mäkinen / Pöllönsilmä UAV
Orto- ja dronekuvaus tehostavat metsätöiden laadunvalvontaa
Taloudellisesti ja ekologisesti kestävä metsätalous edellyttää jatkuvaa ja monitasoista laadunvalvontaa. Dronekuvaus yhdistettynä ortomosaiikkikuvaukseen auttaa varmistamaan toteutuksen vastuullisuuden metsätöiden toimeksiannoissa. Kuvaamisen avulla työalueeseen voidaan tutustua ennakolta tarkasti ja työskentelyalueista voidaan laatia yksityiskohtaiset kartat, joissa vältettävät alueet ja sallitut ajoreitit näkyvät selkeästi.
Dronen avulla on mahdollista seurata jälkikäteen hakkuutyön jälkeä ja varmistaa, että hakkuut on toteutettu suunnitellusti.
Mitä on ortomosaiikkikuvaus?
Ortomosaiikkikuvauksessa dronella lennetään ennalta määritellyn alueen yläpuolella ottaen samalla satoja tai tuhansia kuvia. Kuvista kootaan kartoitusohjelmassa yksi suuri ja erittäin tarkka kuva, jota kutsutaan ortomosaiikkikuvaksi. Tämä muodostettu kuva sisältää tarkat sijaintitiedot ja se on käytettävissä digitaalisen ja täysin ajantasaisen maastokartan tavoin.
Ortokuvaan voi merkitä esimerkiksi metsäkoneen ajolinjoja, hakattavia alueita tai suojelua vaativia kohteita. Ortomosaiikkikuva on tehokas väline metsänhoidon seurantaan ja laadunvalvontaan.
Vastuullisuus ja ammattimaisuus ovat avainasemassa
Dronen käyttö metsänhoidon apuna edellyttää huolellista suunnittelua ja ammattiosaamista. Finsilvalle kuvauksia toteuttaneella Onni Mäkisellä on useiden vuosien kokemus dronekuvaamisesta. Yrittäjyyden lisäksi poliisina työskentelevä Mäkinen kouluttaa myös poliisin kauko-ohjaajia dronetoimintaan.
– Vastuu kuvaamisesta eläimiä häiritsemättä on erityisesti dronen kauko-ohjaajalla. Kauko-ohjaajan tulee tunnistaa tilanteet, joissa eläimet kokevat kuvaamisen häiritseväksi ja suhteuttaa lentotekniikka ja -korkeus oikein. Kuvausta suunniteltaessa onkin syytä varautua pesintäaikoihin ja muuhun eläimistön elinkiertoon jo etukäteen. Tarpeen vaatiessa kuvaamista voidaan välttää tietyillä alueilla joko kokonaan tai lennättää dronea huomattavasti korkeammalta, kertoo Mäkinen.
Ennaltaehkäisevä lähestymistapa on välttämätöntä, jotta luonnon monimuotoisuus ja eläinten hyvinvointi säilyvät metsänhoitotyön edetessä.
Vastuullinen dronekuvaus edellyttää vahvaa osaamista kauko-ohjaajalta.
Kuva: Onni Mäkinen / Pöllönsilmä UAV
Ilman vankkaa kokemusta myös kuvaamisen kustannustehokkuus ja varmuus kärsivät. Vaikka dronen lennättäminen on sinänsä yksinkertaista, metsänhoidon kannalta kyse on haastavasta kokonaisuudesta. Mikäli epäolennaisia lämmönlähteitä ei osata sulkea pois lämpökamerakuvasta, jokaisen lämmönlähteen tarkistamiseen voi mennä moninkertaisesti aikaa.
– Lämpökamerat eivät kuitenkaan ole täydellisiä: tiheän puuston läpi voi olla vaikea nähdä ja riski siitä, että jotain jää huomaamatta, on aina olemassa. Joka tapauksessa jokainen löydetty ja suojeltu pesä on tärkeä, täysin erehtymätöntä menetelmää ei ole olemassakaan. Toisaalta kuvaamisen suorittaminen eri kulmista ja tarvittaessa puiden väleihin laskeutuminen säästöpuuryhmissä sekä normaaleissa kangasmetsissä auttaa havaitsemaan merkittävän osan eläimistöstä ja suojeltavista kohteista. Se on huomionarvoinen kädenojennus luonnolle, Mäkinen jatkaa.
Teknologia vie metsänhoitoa tulevaisuudessa uudelle tasolle
Tulevaisuudessa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen metsänhoidossa tulee olemaan entistä suuremmassa roolissa. Lämpökameratekniikan toivotaan yleistyvän erityisesti pesinnän suojelussa. Nykyaikaisen ja kustannustehokkaan teknologian laajempi hyödyntäminen edistää ympäristömme hyvinvointia.
Myös tekoälyllä tulee olemaan tärkeä rooli kuvantulkinnan tarkkuuden kasvattamisessa.
– Tekoäly tulee auttamaan lämmönlähteiden tunnistamisessa ja suuntaa kuvaajan huomion oikeisiin kohteisiin, mikä nopeuttaa lentotehtävien suorittamista. Jo nyt maailmalla erilaiset tekoälyavusteiset keilauskartoitukset ovat yleisesti käytössä metsien analysoinnissa, ja kehitys näyttää jatkuvan entistä tehokkaampaan ja tarkempaan suuntaan, arvioi Mäkinen.
