Pohjois-Savon Kaavin kunnan alueella sijaitsee useita Finsilvan luonnonsuojelualueita, jotka yhdessä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Alueella on sekä iäkästä metsäluontoa että suojelua tarvitsevia soita.
Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jossa esittelemme Finsilvan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Tutustu myös sarjan muihin osiin.
Pentulampien ja Myllypuron luonnonsuojelualue on lähes kokonaan suota
SIJAINTI: POHJOIS-SAVO, KAAVI
KOKO: N. 16,3 HA
PERUSTETTU: 2012
TOTEUTUSTAPA: METSO-OHJELMA
TIESITKÖ: KAAVIN KUNNASSA ON 5 337 HEHTAARIA YLI 20 HEHTAARIN SOITA (N. 8 % KUNNAN MAAPINTA-ALASTA)
Kaavin Pentulampien ja Myllypuron ympärillä sijaitseva yksityinen luonnonsuojelualue on lähes kokonaisuudessaan ojittamatonta suota. Alueelta löytyy eri suoelinympäristöistä muun muassa mustikkaruohokorpea, sararämettä ja saranevaa.
Lisäksi alueella on runsaslahopuustoista kangasmetsää, mitä tekee siitä erityisen soveltuvan METSO-metsiensuojeluohjelmaan. Lahopuusta ovat riippuvaisia muun muassa monet hyönteiset, käävät ja kolopesijälinnut.
Hiltuskalmiston luonnonsuojelualueella tavataan harvinaisia jäkäliä
SIJAINTI: POHJOIS-SAVO, KAAVI
KOKO: N. 32,5 HA
PERUSTETTU: 2015
TOTEUTUSTAPA: METSO-OHJELMA
TIESITKÖ: ALUEELLA TAVATTAVA UHANALAINEN AARNISAMMAL LOISTAA NEONVIHREÄNÄ PIMEÄSSÄ
Hiltuskalmiston yksityinen luonnonsuojelualue on luontotyypiltään valtaosin tuoretta kangasta. Alueella on lisäksi jokin verran lehtomaista kangasta, kuivahkoa kangasta, tuoreen keskiravinteisen lehdon laikkuja, kostean keskiravinteisen lehdon laikkuja sekä ravinteisuustasoltaan edellisiä vastaavia korpilaikkuja. Alueella on lahopuuta hehtaaria kohden noin 10–20 m³, mikä täyttää METSO-ohjelmassa kangasmetsälle asetetut kriteerit. Lahopuusta osa on lehtilahopuuta, kuten järeää koivumaapuuta tai pökkelöitä.
Hiltuskalmiston tunnusomainen valtapuu on 80–120-vuotias erirakenteinen kuusi. Erirakenteisuudella tarkoitetaan sitä, että metsässä on eri ikäisiä ja kokoisia puita. Sekapuuna alueella on n. 100–150-vuotiaita ympäröivää metsää korkeampia ylispuumäntyjä, järeää lahovikaista koivua, melko järeää haapaa sekä yksittäisiä raitoja ja pihlajia.
Alueelta on löytynyt useita valtakunnallisesti uhanalaisen aarnisammalen esiintymiä ja silmälläpidettävän samettikesijäkälän esiintymä. Lisäksi alueelta on löytynyt jauhemunuaisjäkälää ja varjoneulajäkälää, jotka ovat vanhan metsän indikaattorijäkäliä. Niiden esiintyminen kertoo siitä, että kyseessä on vanha ja luontoarvoiltaan rikas metsä, jossa luultavasti elää myös muita vanhoissa metsissä tavattavia lajeja. Alue on luonnonarvoiltaan sekä pinta-alansa vuoksi erittäin merkittävä luonnonsuojelualue.
Kiimalammen luonnonsuojelualue on rämevaltainen Helmi-kohde
SIJAINTI: POHJOIS-SAVO, KAAVI
KOKO: N. 19,5 HA
PERUSTETTU: 2020
TOTEUTUSTAPA: HELMI-ELINYMPÄRISTÖOHJELMA
TIESITKÖ: ALUE ON FINSILVAN ENSIMMÄINEN HELMI-OHJELMAAN HYVÄKSYTTY LUONNONSUOJELUALUE
Kiimalammen luonnonsuojelualue on suojeltu osana Helmi-ohjelmaa, jonka avulla kunnostetaan esimerkiksi lintuvesikohteita, metsäisiä elinympäristöjä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja soita. Alue on pääosin soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde, johon kuuluvat ympäristöministeriön asettaman soidensuojelutyöryhmän tunnistamat, luonnonarvojensa puolesta valtakunnallisesti arvokkaat ja suojelualueverkostoa parhaiten täydentävät suoalueet.
Alueen useat suot ovat pääosin luonnontilaisen kaltaisia vanhapuustoisia isovarpurämeitä. Lisäksi varsinkin alueen länsiosassa on reheviä lettorämeitä ja lettokorpia. Suohon liittyvät vanhan mäntymetsän kivennäismaakuviot täydentävät kokonaisuuden. Alueeseen sisältyy myös eteläosasta löytyvä isovarpuräme, itäosan kuusivaltainen vanhan metsän alue sekä pohjoisosan Kiimalampi-niminen lampi.
Metsien suojelu on meillä verissä – ja strategiassa
Luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa monimuotoisuus- ja ilmasto-ohjelmaamme, jonka tavoitteena on turvata ja lisätä metsien monimuotoisuutta. Tutustu tapaamme toimia vastuullisesti.
