Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia hyötyjä ihmiselle. Pureudumme tässä artikkelissa tarkemmin siihen, mitä eri ekosysteemipalvelut ovat ja mitä ne merkitsevät luontopääoman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
– Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi puhdas vesi, hiilensidontakyky, puuntuotanto, virkistysmahdollisuudet ja keruutuotteet, listaa Markus Nissinen, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö.
Ekosysteemipalvelut tarkoittavat luonnon ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle sekä ihmisen hyvinvoinnille. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään luokkaan, tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Tässä muutama esimerkki:
1) Tuotantopalvelut – puuntuotanto, ravinto, vesi, energiantuotanto
2) Ylläpitopalvelut – maaperän tuottokyvyn ylläpito, ravinteiden kierrätys
3) Sääntelypalvelut – veden kierron säätely, tulvasuojelu, hiilen sidonta
4) Kulttuuripalvelut – virkistyskäyttö, kulttuuriperintö, maisema
Ekosysteemipalveluiden ja luontopääoman arvo
Luontopääomalla tarkoitetaan yksinkertaistettuna luonnonvaroja ja ekosysteemejä, jotka tuottavat arvoa ihmisille. Luonnolla on paitsi itseisarvo, ekosysteemien tuottamilla palveluilla on myös merkittävä arvo taloudelle ja yhteiskunnalle. Ekosysteemipalvelut voidaan mieltää ilmaisiksi, mutta Nissinen pitää ajatusta vanhentuneena.
– Kaikille ekosysteemipalveluille voidaan määrittää rahallinen arvo. Helpointa se on tuotantopalveluille, kuten puulle, Nissinen sanoo.
Esimerkkinä sääntelypalveluista Nissinen mainitsee hiilensidonnan. Puut sitovat yhteyttämisen kautta hiiltä ilmakehästä ja hillitsevät samalla ilmastonmuutosta. Tärkeintä on kuitenkin vähentää ilmastonmuutoksen juurisyytä, fossiilisten raaka-aineiden polttamista. Metsillä ongelmaa ei voida ratkaista.
– Metsätaloudessa puuta kasvatetaan raaka-aineeksi ihmisten tarvitsemiin tuotteisiin. Metsänhoidon kokonaiskestävyyttä parannetaan jatkuvasti, ja sillä on kustannus. Kenen maksettavaksi lasku lankeaa? Onko aiheuttaja metsänomistaja, teollisuus vai loppuasiakas, joka tarvitsee huonekalun tai vessapaperia? Aidosti toimivat luontopääomamarkkinat ovat tie kustannusten oikeudenmukaiseen jakautumiseen.
Mittaaminen ja seuranta tukevat luonnon monimuotoisuutta
Finsilva on metsä- ja luontopääomayhtiö, joka uskoo vastuulliseen ja kestävään metsätalouteen. Jotta luontopääomaa ja ekosysteemipalveluita voidaan hoitaa kestävästi, tarvitaan myös mittaamista eli ekosysteemitilinpitoa. Sillä seurataan numeerisesti ekosysteemien tilaa.
– Metsätalouden tavoite on perinteisesti laadukkaan tukkipuun tuottaminen. Finsilva ylläpitää ja lisää luontopääomaa metsätaloudessaan. Huomioimme kaikessa metsänhoidossa luonnon monimuotoisuuden, vesien tilan ja ilmaston mitatusti, sanoo Nissinen.
Ylläpito- ja sääntelypalveluita voidaan turvata luonnon monimuotoisuuden huomioivalla ja ilmastoviisaalla metsänhoidolla. Esimerkiksi puustoinen suometsä on hyvä hiilinielu, jonka ekosysteemipalveluita ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja vesien puhdistus. Finsilva ei tee kunnostusojituksia suometsien hoidossa muuta kuin poikkeustapauksissa. Turvemetsiin tehtävillä tuhkalannoituksilla kiihdytetään puiden kasvua, hiilensidontaa ja haihdutusta.
– Olemme lisänneet peitteistä metsänkasvatusta suometsissä vesistö- ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Jäävä puusto haihduttaa ja riittää pitämään pohjaveden pinnan puuston kasvun takaavalla tasolla.
– Finsilva on vuokrannut käytännössä kaikki talousmetsänsä paikallisten metsästysseurojen käyttöön metsästykseen. Näiden kulttuuripalveluidenkin kautta voi miettiä luontopääoman rahallista arvoa ja luonnon korvaamatonta merkitystä ihmiselle, summaa Nissinen.
