Luontopääoma ja luontopääomamarkkinoiden kehittyminen voi avata metsänomistajille uudenlaisia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi saada yhä enemmän tuloja perinteisen metsätalouden rinnalla esimerkiksi hiilensidonnasta, monimuotoisuudesta ja vihreän siirtymän hankkeista.
– Tällä hetkellä metsätaloudessa lähinnä puulla on hinta. Ja sehän ohjaa metsänomistajia tuottamaan puuta, koska sille on suora ohjausvaikutus markkinoilta, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen toteaa Luontopääoma-podcastissa.
Mutta kuten Sitran johtava asiantuntija Tatu Torniainen keskustelussa kommentoi, myös uutta markkinatoimintaa on kehittymässä. Hän itse nostaa esimerkeiksi hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen.
Hiilensidontaan liittyvien markkinoiden kehittyminen on Torniaisen mukaan jo pidemmällä, mutta kiinnostusta ja kokeiluja löytyy myös monimuotoisuutta kohtaan. Hakkarainen mainitsee esimerkkinä Metsä Groupin lanseeraaman Metsä Group Plus -hoitomallin, jossa metsiin jätetään hakkuissa enemmän säästöpuita ja tehdään enemmän tekopökkelöitä per hehtaari. Metsänomistaja saa korvauksen hoitomallin mukaan tehdyille uudistushakkuille.
Näiden lisäksi metsänomistaja voi monipuolistaa metsästä saatavaa tuloa vihreän siirtymän ja erityisesti uusiutuvan energian hankkeiden avulla. Esimerkiksi tuulipuistot eivät estä kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittamista.
Perinteinen metsätalous ja luontopääomamarkkinat rinnakkain
Metsänomistajille luontopääomamarkkinoiden syntyminen näkyy tulevaisuudessa siten, että ainut vaihtoehto saada tuottoa metsäomistukselle ei ole kaataa ja myydä puuta. Näin näkee myös CapMan Oyj, joka omistaa yli 250 00 hehtaaria metsää rahastoidensa kautta. CapManin toimitusjohtaja Pia Kåll korostaa, että perinteinen metsätalous ja uudet markkinat voivat elää rinnakkain.
– Onhan meillä puullekin tavallaan monta eri markkinaa riippuen, että minkälaista puuta hakkuista tulee ja minne se myydään. Uskon siihen, että metsässä pystytään tuottamaan montaa eri tuotetta samanaikaisesti. Se ei ole niin, että metsiä joko suojellaan tai käytetään talouskäyttöön, vaan nimenomaan yhdistetään niitä.
Kåll uskoo, että kun luontopääoman tuotteille on olemassa markkinat, metsänomistajat kyllä alkavat tuottaa näitä tuotteita.
– Paikallinen metsänomistaja ja maanomistaja tuntee sen paikallisen olosuhteen parhaiten ja osaa optimoida sitä taloudellisesti tehokkaasti.
Kuuntele keskustelu luontopääomamarkkinoista Luontopääoma-podcastista.
Lue lisää Finsilvan näkemyksistä siitä, miten ja miksi markkinavoimat ja luontopääoma tulisi yhdistää: finsilva.fi/luontopaaoma
