Jos haluamme pysäyttää luontokadon ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, meidän pitää luoda erilaisiin metsänomistajiin vetoavia markkinavetoisia kannustimia, sanoo Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen mielipidekirjoituksessaan.
Suomeen tarvitaan uutta näkökulmaa metsäluonnon monimuotoisuuden ja luontopääoman ylläpitämiseen. Meillä on lähes Helsingin väkiluvun verran metsänomistajia, mutta tätä joukkoa kohdellaan yhtenä massana, jonka toimintaa yritetään ohjata lähinnä patistamalla. Regulaatiota tarvitaan ja se on tiettyyn pisteeseen asti välttämätön, mutta olisiko nyt aika kokeilla muitakin keinoja?
Jos haluamme pysäyttää luontokadon ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, meidän pitää luoda erilaisiin metsänomistajiin vetoavia markkinavetoisia kannustimia. Kun luontopääomaa aktiivisesti kehittävä metsänomistaja saa toiminnastaan palkkion eikä vain vältä rangaistusta, tästä joukosta kyllä löytyy monimuotoisuutta metsissään lisäävää väkeä.
Ilman taloudellisia kannustimia rationaalisesti toimivan metsänomistajan kannattaa tehdä vain se, mitä regulaatio edellyttää. Silloin monimuotoisuus on rajoite, ei tavoite. Tämä näkyy niin raakkuja kuin kanahaukan pesiä koskevissa keskusteluissa.
Miten siis kehitämme järjestelmää ja markkinoita niin, että metsänomistajat kokevat luontoarvojen lisäämisen mahdollisuutena, eivät enää uhkana? Metsänomistajat voisivat saada lisätuloja esimerkiksi monimuotoisuuden ja hiilensidonnan lisäämisestä, jos näiden tuottamiselle luodaan markkinat, hinta ja sitä kautta taloudelliset kannustimet. Piilevä kaupallinen potentiaali koskettaa satojatuhansia metsänomistajia.
Mikä parasta, idea todistetusti toimii. Vuosituhannen vaihteessa EU-vetoisen Natura 2000 -suojeluohjelman vastustus yltyi metsänomistajien keskuudessa nälkälakkoihin saakka. Ilmapiiri muuttui kuitenkin lähes yhdessä yössä, kun suojelun kriteerit ja toimintamalli rakennettiin alhaalta ylöspäin ja suojeluun tuotiin markkinavetoisuutta.
Vuonna 2008 luotu METSO-ohjelma toimii edelleen, ja suojeltavaa metsää on tarjolla enemmän kuin korvauksia voidaan maksaa. Viime vuonna ohjelmassa suojeltiin yhteensä lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä.
EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa, ja nyt ympäristöministeriön johdolla työstetään ehdotusta kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi. Nyt on tullut se hetki, kun voimme ottaa harppauksen kohti tulevaisuutta, jossa metsänomistajat kehittävät luontopääomaa vapaaehtoisesti ja aktiivisesti.
Voimme näyttää, että Natura-ajoista on otettu opiksi.
Juha Hakkarainen
Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj:n toimitusjohtaja
maatalous ja metsätaloustieteiden lisensiaatti, metsänhoitaja
Kirjoitus on julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuudessa.
