Laadunarvioinnin perusteella Finsilvan harvennushakkuiden korjuujäljen laatu on hyvällä mallilla. Riippumaton metsäasiantuntija Tapio toteutti arvioinnin maastokaudella 2023.
Yli puolet arvioiduista, satunnaisotannalla valituista 41 kohteesta täytti kaikki korjuujäljen laatukriteerit, ja kokonaisuutena korjuujälki oli hyvä. Harvennusvoimakkuus oli suositusten mukaista lähes kaikilla kohteilla ja korjuuvaurioiden määrä oli vähäinen.
Luonnonhoito oli otettu kohteilla pääasiassa hyvin huomioon ja korjuukohteiden valinta oli arvion mukaan pääasiassa taloudellisesti järkevää.
Huomautettavaa löytyi lähinnä ajouraleveyteen liittyen. Osalla kohteista ajourien leveys ylitti huomautusrajan ja muutamalla kohteella ajourien väliin jäänyt etäisyys oli ohjeistusta pienempi.
– Arvioinnin tulokset ovat hyvät ja niiden perusteella myös monimuotoisuuden huomioiminen hakkuilla on hyvällä tolalla. Ajourien osalta oma vaikutuksensa on ollut poikkeuksellisen märällä syksyllä, mutta tulemme ehdottomasti kiinnittämään tähän osa-alueeseen jatkossa enemmän huomiota, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen kertoo.
Finsilva on mukana Luomuhakkuu-tutkimushankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä muun muassa ajourareitistön optimointiin.
Säännöllinen laadunarviointi auttaa Finsilvaa kehittymään
Tapion ja muiden tahojen toteuttamia riippumattomia tarkastuksia tehdään Finsilvan metsissä vuosittain. Ne ovat osa Finsilvan metsänhoidon moniportaista laadunvalvontaa.
– Riippumattomat arvioinnit ovat meille erittäin tärkeitä. Ne tukevat hyvin omaa laadunvalvontaamme ja auttavat meitä kehittymään kestävän ja kannattavan metsätalouden edelläkävijänä, Hakkarainen sanoo.
Tapion toteuttamassa arvioinnissa oli mukana 41 satunnaisotannalla valittua Finsilvan harvennettua metsikkökuviota Tampereen, Jyväskylän ja Viitasaaren alueilta. Korjuujäljen arviointi tehtiin yhtenäisillä metsikkökuvioilla hakkuun jälkeen. Arviointia tehtiin sekä talvihakkuiden että sulan maan hakkuiden jälkeen.
Arviointi pohjautui Tapion korjuujäljen mittausmenetelmään, joiden tulokset ovat verrannolliset Suomen metsäkeskuksen käyttämän mittausmenetelmän tuottamiin tuloksiin. Korjuujäljen arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti seuraavia asioita:
- Onko hakkuu tehty hyvän metsänhoidon ajoituksen kannalta oikein?
- Onko harvennus ollut taloudellisesti perusteltua toteuttaa?
- Onko harvennusvoimakkuus kohdallaan myös tuhoriskit huomioon ottaen?
- Täyttyvätkö FSC:n ja PEFC:n lehtipuuvaatimukset?
Lue lisää:
Laadunvalvonta luo pohjaa kestävälle metsätaloudelle
