Kuvittele itsesi kaupan hyllylle vertailemaan kahta samankaltaista tuotetta. Toinen maksaa enemmän, mutta sen valitsemalla teet hyvää luontopääomalle. Kumman valitset?
Juha Hakkaraisen mukaan tarvitsemme yllä kuvatun kaltaisia tilanteita, jotta kuluttajat voivat tehdä valintoja, jotka vahvistavat luontopääomaa.
”Kaikki ihmisten ja yritysten toiminta nojaa lopulta luontopääomaan, oli kyse sitten esimerkiksi raaka-aineista, energiasta tai vaikkapa monimuotoisuuden vaikutuksista”, Hakkarainen sanoo.
Hakkarainen on Suomen suurimpiin metsänomistajiin lukeutuvan metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva toimitusjohtaja. Hän on toiminut alalla vuosikymmeniä sekä osallistunut eri näkökulmista metsäkeskusteluun.
Markkinat mukaan metsään
Yksi Hakkaraisen havainnoista on se, että regulaatio yksistään on tehoton ja kallis tapa ylläpitää tai kehittää luontopääomaa eli uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja.
”Regulaatiolla on toki oma roolinsa pelisääntöjen luomisessa, mutta luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistuminen on mahdollista vain, jos yritykset ja yksityinen raha saadaan mukaan”, Hakkarainen sanoo.
Hakkarainen ymmärtää, miten tämän päivän päätökset näkyvät metsissä vuosikymmeniä myöhemmin. Siksi hänestä aikaa ei ole hukattavaksi, kun kyse on näin ratkaisevasta muutoksesta.
”Luontopääoman kaikille tuotteille ja palveluille tarvitaan sekä markkinat että markkinahinta, ja pian”, Hakkarainen toteaa.
Luonto turvaa talouden
Luontopääomalla tarkoitetaan kaikkea luonnosta saatavia tuotteita ja palveluita, joita ihmiset ja talous hyödyntävät. Näitä ovat esimerkiksi puhdas vesi, raaka-aineet tai kyky sitoa hiiltä. Myös puuntuotanto ja uusiutuvan energian mahdollistaminen ovat osa luontopääomaa.
Termi luontopääoma nousi globaalin talouselämän kiinnostuksen kohteeksi vuonna 2021 ekonomisti Partha Dasguptan mukaan nimetyn raportin myötä. Dasguptan raportti avasi suuren yleisön silmät sille, miten tiukasti luonto ja talous ovat sidoksissa toisiinsa.
”Luontopääoman ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi aikamme tärkeimmistä tehtävistä sekä talouselämän että koko yhteiskunnan näkökulmasta. Siksi monimuotoinen luonto tulisi nostaa yhdeksi varallisuuden luokaksi muiden pääomien rinnalle”, Juha Hakkarainen toteaa.
Talous turvaa luonnon
Kun kaikkien luonnon tarjoamien palveluiden ja tuotteiden taloudellinen arvo tunnistetaan nykyistä paremmin, tulee metsänomistajalle niiden tuottamiseen aito kannustin. Hakkaraisen mukaan sitä kautta syntyy tarjontaa markkinoille ja luontopääomaa aletaan pelkän ylläpitämisen sijaan aktiivisesti tuottaa nykyistä enemmän.
”Jos nykyiseen malliin lähinnä vain puulla on hinta, taloudelliseen tuottoon tähtäävä metsänomistaja tuottaa silloin vain puuta”, Hakkarainen kärjistää ja antaa toisen esimerkin:
”Jos vaikkapa metsäpalstan kyvylle sitoa hiiltä olisi olemassa markkinat ja sille olisi määritelty hinta, antaisi se metsänomistajalle taloudellisen kannustimen ja mahdollisuuden saada tuottoa myymällä hiilinielu kompensointia tarvitsevalle yritykselle tai yhteiskunnalle.”
Kun kaikilla luontopääoman tuotteilla ja palveluilla on markkinat ja markkinahinta, syntyy metsänomistajille taloudellisia kannustimia, jotka ohjaavat toimintaa kohti aktiivista luontopääoman tuottamista pelkän lakia noudattavan ylläpitämisen sijaan.
”Markkinat valjastavat myös luontopääoman omistajan kekseliäisyyden tuotannontekijäksi. Metsänomistajan tavoitteeksi muodostuu tuottaa luontopääoman tuotteita mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, kuluttajan määrittelemiä määriä ja laatuja”, Hakkarainen sanoo.
Näin syntyy malli, jossa kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yritykset ja maanomistajat luontopääomaa ylläpitävät ja tuottavat.
”Luontopääomaan liittyvä valta ja vastuu ei ole silloin enää vain sillä, joka omistaa metsää tai valtiovallalla, joka reguloi metsän käyttöä”, Hakkarainen toteaa.
Tutustu Finsilvan näkemyksiin siitä, miten ja miksi markkinavoimat ja luontopääoma tulisi yhdistää.
