Metsäinen ja tuulinen Suomi tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia uusiutuvan energian hankkeille. Hyvin suunnittelemalla yhteiskunnallisestikin tärkeät tuulivoimapuistot ja taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä metsätalous eivät sulje toisiaan pois. Finsilva pyrkii toteuttamaan omilla alueillaan tuulivoimahankkeet ilman ympäristölle aiheutuvia negatiivisia kokonaisvaikutuksia.
Tuulivoima ja metsätalous sopivat hyvin yhteen
Ei ole yllätys, että Suomen metsiin on alettu viime vuosina rakentaa enenevissä määrin tuulivoimaloita. Metsistämme löytyy tuulivoiman tuotantoon erinomaisesti soveltua tuulisia ja kaukana asutuksesta sijaitsevia kohteita. Metsä on myös yleisesti ottaen tuulivoimaloiden rakentamisen kannalta montaa muuta maankäyttöluokkaa helpompi kohde.
Tuulivoima ja tuulipuistot eivät toisaalta estä kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittamista. Itse asiassa tuulivoima ja siitä saatavat korvaukset antavat metsänomistajille mahdollisuuden monipuolistaa metsän käyttöä ja siitä saatavaa tuloa.
On totta, että tuulivoimalat ja niiden tarvitsemat huoltotiet sekä kaapeloinnit vähentävät metsätalouskäytössä olevaa aluetta, mutta isommassa mittakaavassa määrät ovat varsin pieniä. Yhden turbiinin tarvitsema maa-ala on vain noin hehtaari. Metsänomistajan kannalta tilanne voi jopa parantua, kun tuulipuistoa varten rakennetut huoltotiet parantavat metsän ympärivuotista saatavuutta. Tuulivoimalla ei ole suurta vaikutusta myöskään puunkorjuuseen. Finsilvan kohdalla suurimmatkaan tuulivoiman tuotantoskenaariot eivät vaikuta puuntuotantoon käytännössä lainkaan.
Metsätalouden ja metsänhoidon näkökulmasta tuulivoimaloiden sijoittelu vaatii hyvää suunnittelua, jotta erityisiä luontoarvoja sisältävät kohteet säilyvät rakentamattomina. Tuulivoiman sijoitteluun vaikuttaa erityisesti kaavoitus ja puolustusvoimien tarpeet, joten aivan kaikkea ei pystytä hyvälläkään suunnittelulla välttämään. Tässä kohtaa mukaan astuvat metsäkompensaatiot.
Tuulivoimarakentaminen tarvitsee kompensaatiota
Suomessa rakennetaan hyvin usein niin sanotusti metsän päälle, olipa kyseessä sitten tuulipuisto, aurinkopuisto, kauppakeskuksen parkkipaikka tai vaikkapa voimalinja. Sillä on kaksi vaikutusta:
1) Syntyy metsäkatoa eli metsäpinta-ala pienenee. Aiheutunut metsäkato mitataan hehtaareissa.
2) Syntyy luontokatoa eli luonnon monimuotoisuus pienenee. Mitä merkittävämpi ja ainutlaatuisempi kohteen biodiversiteetti on ja mitä enemmän siellä on luontoarvoja, sitä suurempi on aiheutunut luontokato.
Nämä rakentamisesta metsälle ja luontoarvoille aiheutuneet negatiiviset vaikutukset voidaan huomioida ja korvata metsäkompensaatioilla. Tällä hetkellä muiden kuin Natura-alueiden kompensointi on Suomessa vapaaehtoista, mutta Finsilvan periaate on, että kaikki uusiutuvaan energiaan liittyvät omalla toiminnalla aiheutetut negatiiviset vaikutukset hyvitetään täysimääräisesti.
Metsäkatoa kompensoidaan istuttamalla korvaava määrä metsää toisaalle. Koska uusi istutettu metsä ei vastaa luontoarvoiltaan alkuperäistä, ei sitä kautta voida suoraan hyvittää luontokatoa. Luontokadon kompensaatio toteutetaankin esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla jokin toinen vastaavanlainen alue mahdollisimman läheltä kompensoitavaa aluetta.
Kompensaatioiden toteuttamisessa on tärkeää pitää huoli siitä, että tehtävät toimenpiteet ovat aidosti lisäisiä – eli että niitä ei tehtäisi joka tapauksessa, vaikka hyvitys jätettäisiin tekemättä. Lisäksi kompensaatio vaatii uskottavaa toimenpiteiden tasoa sekä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tehdyistä toimenpiteistä.
Finsilva panostaa uusiutuvaan energiaan
Tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan liittyvien hankkeiden edistäminen ja kehittäminen on osa Finsilvan strategiaa, jossa korostetaan sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävää metsätaloutta. Tuuli- ja aurinkopuistot tuovat uudenlaisia tuloja ja lisäävät siten metsäomaisuuden taloudellista kannattavuutta.
Uusiutuvan energian yhtiöille suuria yhtenäisiä metsäalueita omistava Finsilva on houkutteleva kumppani. Esimerkiksi Virtain Vermassalon tuulivoimahanke on suunniteltu sijoittuvan kokonaan vain Finsilvan omistaville alueille, jolloin neuvottelut ja ovat paljon suoraviivaisempia kuin useiden kymmenien yksittäisten metsänomistajien kanssa.
Finsilva osallistuu aktiivisesti kompensaatiomallien kehittämiseen, jotta tuulipuistojen ja muun uusiutuvan energian rakentamisesta aiheutuneet negatiiviset vaikutukset pystytään hyvittämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tarjoamme uusiutuvan energian yhtiöille monipuolisia mahdollisuuksia kompensoida maa-alueillemme sijoittuvien voimalaitosten rakentamisesta aiheutunut metsä- ja luontokato.
Lue lisää:
Ilmatar ja Finsilva kehittävät 200 MW tuulivoimapuistoa Virroilla
Finsilva tarjoaa kustannustehokkaita toiminta-alustoja uusiutuvan energian hankkeille