Kun tutkit viime kauppareissultasi mukaan tarttunutta talouspaperipakettia tai ihastelet upeaa terassilaudoitustasi, tiedätkö millaisen matkan niissä käytetty puuraaka-aine on kulkenut? Tämä artikkeli valottaa puun matkaa keskisuomalaisesta päätehakkuuikäisestä leimikosta lopputuotteeksi kuluttajalle.
Puun matka alkaa kysynnästä
Puun matka ei ala tyhjästä. Ensin markkinoilla on oltava tarve puupohjaisille tuotteille. Metsänomistajalle kysyntä konkretisoituu puukaupoissa, joissa puuraaka-ainetta myydään puunostajalle. Finsilvan tapauksessa valtaosa puusta myydään Metsä Groupille, jonka kanssa olemme jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä myös metsänhoidon ja korjuuoperaatioiden parissa.
Kun kysyntä on tiedossa, alkavat rattaat pyöriä tässä artikkelissa kuvatulla tavalla. Kaiken metsässä tapahtuvan toiminnan yläpuolella on Finsilvan hakkuusuunnitelma, joka viime kädessä määrittää, miten paljon ja mistä puuta korjataan. Se perustuu metsä- ja luontotietoihin, joiden avulla varmistetaan, että hakkuut tehdään kestävästi.
Aloitamme puun matkan tarkastelun keskisuomalaisesta leimikosta. Tämä kyseinen leimikko on tarkemmin sanottuna neljästä erillisestä metsäkuviosta koostuva noin viiden hehtaarin metsäalue, jossa kasvaa suomalaisille leimikoille tyypilliseen tapaan sekaisin mäntyä, koivua ja kuusta.
Leimikko on metsäalue, jonne on suunniteltu hakkuu.
Leimikon suunnittelu
Ei ole sattumaa, että juuri tästä metsäkuviosta on suunniteltu leimikko. Yhteistyökumppanimme Metsä Groupin metsäasiantuntija on käynyt paikan päällä suunnittelemassa alueen. Hän on määrittänyt, että alue soveltuu korjattavaksi seuraavassa korjuusesongissa eli tässä tapauksessa talvella.
Finsilvan metsäomaisuuden hoito on jaettu maantieteellisesti eri hankintapiireihin, joilla on omat vuosittaiset ja kuukausittaiset tavoitteet korjattavalle ja teollisuuden käyttöön myytävälle puulle. Metsäasiantuntija on ammattitaitoonsa perustuen arvioinut maastokäynnillä, että kyseessä olevasta Petäjävedellä sijaitsevasta leimikosta saadaan 925 kuutiota puuta täyttämään Jyväskylän hankintapiirin pottia.
Leimikkoa suunnitellessaan metsäasiantuntija määrittelee alueen tarkat rajat karttajärjestelmään. Hän myös merkitsee metsäkoneurakoitsijaa varten tiedon siitä, mitkä puut jätetään pystyyn säästöpuuryhmiksi ja mitä muita monimuotoisuustekijöitä leimikossa tulee ottaa huomioon.
Säästöpuuryhmien jättäminen on osa Finsilvan metsänhoitoa, ja se on linjassa muun muassa metsäsertifikaattien kriteerien kanssa. Itse asiassa leimikolle jätetään säästöpuita kolmannes sertifiointikriteereitä enemmän, koska Finsilva on sitoutunut noudattamaan Metsä Group Plus -metsänhoitomallia, jossa tehdään säästöpuiden lisäksi myös reilusti tekopökkelöitä turvaamaan lahopuujatkumoa ja luonnon monimuotoisuutta.
Päätehakkuu vai harvennushakkuu, avohakkuu vai peitteinen kasvatus?
Metsäasiantuntija määrittää, että minne tehdään harvennuksia ja minne päätehakkuita. Artikkelin leimikkoon on jo tehty kahteen kertaan harvennushakkuut, joten nyt on vuorossa päätehakkuu.
Leimikon korjuu toteutetaan avohakkuuna, koska kyseiseltä metsäkuviolta puuttuu riittävä alikasvos ja puuston luontainen uudistuminen peitteiseen kasvatukseen. Avohakkuun avulla alueelle voidaan myös istuttaa jalostettua taimiainesta, jolla saadaan puustolle jopa 20 prosenttia peitteistä kasvatusta parempi kasvu. Näin leimikon tilalle kasvaa mahdollisimman nopeasti uutta hiiltä sitovaa metsää.
Korjuun suunnittelu
Kun Metsä Group ja Finsilva ovat sopineet kaikille seuraavaan korjuusesonkiin suunnitelluille leimikoille hinnan ja puukaupat on tehty, tieto uusista leimikoista kulkee eri alueiden korjuuyrittäjille.
Keski-Suomessa paikallinen korjuuyrittäjä saa nyt tiedon, että Petäjäveden viiden hehtaarin leimikko tulisi kaataa talvikorjuun aikana. Yrittäjä suunnittelee leimikon tarkan korjuuajankohdan niin, että se auttaa häntä saavuttamaan hänelle asetetun kuukausittaisen korjuutavoitteen.
Korjuutavoite on yhteydessä Metsä Groupin puuntoimitussuunnitelmaan. Sen avulla varmistetaan, että eri tuotantolaitoksiin saadaan joka kuukausi toimitettua tarvittava määrä raaka-ainetta.
Korjuun toteutus
Kun korjuu alkaa, sen näkee ja kuulee. Vikkelästi isojakin puunrunkoja käsittelevän metsäkoneen jokainen liike on harkittu ja osin ennalta suunniteltu. Metsäkone nimittäin tottelee juuri kyseistä leimikkoa varten valittua katkonnanohjaustiedostoa (tunnetaan nimellä PIN), joka on rakennettu yhteistyössä puutavaran jalostavan sahan ja sorvaavan teollisuuden kanssa.
Ohjaustieto kertoo metsäkoneelle, mihin tukkidimensioihin tukit kyseiseltä leimikolta katkotaan. Kun kone saa puunrungon käsiinsä, se osaa laskea miten sille tehdään sahan tavoitteiden kannalta optimaalisin katkonta. Samanaikaisessa optimoinnissa maksimoituu myös rungon tukkiosan hyödyntäminen jalostusarvoltaan korkeimmalla tavalla.
Katkonnan lisäksi melkein kaikki muukin metsässä tapahtuva toiminta on pitkälle suunniteltu etukäteen. Toiminnan pohjana ovat lainsäädäntö, metsänhoidon suositukset, Finsilvan omat ohjeet, Metsä Groupin asettamat turvallisuus- ja laatuvaatimukset, sertifiointistandardien kriteerit sekä luonnonhoidon laadunarvioinnin maastotyöohje.
Korjuun- ja metsänhoidon toimenpiteille tehdään moniportaista laadunvalvontaa.
Petäjäveden leimikko tuottaa lopulta 902 kuutiota tukki- ja kuitupuuta eli metsäasiantuntijan arvio osui hyvin kohdilleen.
Kun tukit on ensin ajettu metsästä tien varteen, kuljetetaan ne jalostettavaksi ennalta määrättyihin kohteisiin.
Puuraaka-aineen jalostus
Jokaiselle leimikon tuottamalle puuainekselle löytyy oma paikkansa ja käyttötarpeensa.
Kuusitukit
Leimikon järeimmät tukit (n. 24 m3) toimitetaan Suolahden havusorvitehtaalle, jossa niistä tehdään havuvaneria rakennusteollisuuden tarpeisiin. Sahatukki (n. 66 m3) menee Vilppulaan Metsä Fibrelle sahattavaksi lankuiksi ja laudoiksi. Vilppulasta valmis sahatavara jatkaa matkaansa muun muassa Kiinaan huonekaluteollisuuteen. Kuusen pikkutukki (n. 21 m3) toimitetaan Soiniin Kohiwoodille.
Mäntytukit
Mäntytukit (n. 316 m3) kuljetetaan jalostettavaksi Metsä Fibren uudelle Rauman sahalle. Valmista mäntysahatavaraa käytetään esim. ikkuna- ja ovikomponenttien valmistamiseen. Männystä tehdään myös esimerkiksi kyllästettyä mäntysahatavaraa esimerkiksi terassirakentajien käyttöön. Männynkin pikkutukkien (n. 52 m3) suuntana on Kohiwood.
Koivutukit
Koivutukit (n. 6 m3) toimitetaan Metsä Woodille Äänekoskelle sorvattavaksi ja siitä viiluina eteenpäin koivuvaneritehtaalle Pärnuun. Koivuvanerista tehdään esimerkiksi peräkärryjen pohjalevyjä.
Kuitupuu
Leimikosta korjataan myös tukiksi kelpaamattomat ohuet osat (n. 5–11 cm) eli kuitupuu käytetään sellun ja paperin raaka-aineena. Kuusen kuitupuu (n. 90 m3) toimitetaan ja myydään UPM:n Jämsänkosken paperitehtaalle. Muu kuitupuu (n. 327 m3) toimitetaan Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalle. Osa (enintään 70 %) rehevien maiden kuusileimikoiden latvuksista ja oksista korjataan energiapuuksi ja haketetaan myöhemmin lämpö- ja voimalaitosten energiantuotannossa. Tältä leimikolta energiapuuta ei korjata.
Kuoriaines ja sahauspuru
Tukkien sahauksessa sivutuotteena syntyvä kuoriaines ja sahauspuru käytetään hyväksi energiantuotannossa. Kuoreton sahahake menee selluntekoon, jossa siitä tehdään mm. wc-paperia, talouspaperia ja kartonkia.
Kysyntä ja valmis tuote kohtaavat
Suurin osa, jopa yli 90 %, leimikosta saatavasta sahatavarasta ja sellusta päätyy vientiin jatkojalostettavaksi. Sellu menee isolta osin Kiinaan, mäntysahatavara Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan ja kuusisahatavara puolestaan Eurooppaan ja Kiinaan.
Huonekalut, verhouspaneelit ja wc-paperit ovat vain esimerkkejä monista puupohjaisista tuotteista, joita leimikon puista valmistetaan.
Tuotteilla on tärkeä tehtävä paitsi kuluttajien kysyntään vastaamisessa, myös ympäristön kannalta. Jos näitä tuotteita ei valmistettaisi puusta, tehtäisiin ne todennäköisesti jostain ympäristön kannalta haitallisimmista materiaaleista. Ja jos puu ei olisi peräisin suomalaisesta metsästä, olisi hyvin mahdollista että prosessi ei sujuisi yhtä kestävällä tavalla.
Lopulta keskisuomalaiselta leimikolta korjattu puuraaka-aine löytää kotinsa monenlaisista arkisista tuotteista.
Mitä tapahtuu metsälle?
Leimikon osalta jatkosuunnitelmat ovat olleet valmiit jo ennen kuin metsäkoneet saapuivat paikalle. Suunnitelmat eli uudistamistyöt pannaan täytäntöön heti korjuun jälkeen: ensin muokataan maata ja sitten heti perään viljellään uudet puuntaimet. Tästä pikakelauksena viisi vuotta eteenpäin ja alueella tehdäänkin jo ensimmäinen varhaisperkaus.
Nopealla uudistamisella, kasvupaikan kannalta oikeilla puulajeilla sekä oikea-aikaisilla ja tehokkailla hoitotoimenpiteillä saadaan uusi metsä kasvamaan nopeasti. Näin varmistetaan, että metsätalous on kestävää ja kannattavaa ja että laadukasta puutavaraa on tarjolla kuluttajien tarpeisiin jatkossakin.
Lue lisää, miten tuotamme metsissämme laadukasta ja sertifioitua puuraaka-ainetta.
Artikkelin kuvat: Metsä Group
