Ylöjärveläisten yksityisteiden onnistunut perusparannus on hyvä esimerkki yksityisteiden hoidon merkityksestä ja ajankohtaisuudesta suomalaiselle metsätaloudelle sekä muille teiden käyttäjille.
Maantiellä huristellessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että suurin osa Suomen tieverkostosta on yksityisteitä. Suomessa on Traficomin mukaan yksityisteitä 370 000 km, siinä missä valtion hallinnoimia teitä on 80 000 km. Eli noin 80 prosenttia Suomen tiestöstä on metsien siimeksissä kiemurtelevia ja peltoja halkovia yksityisteitä.
Yksityistiet ovat tärkeitä maaseudun elinkeinoille, teollisuuden useille eri toimialoille, sähköverkkojen ylläpidolle sekä muulle huoltovarmuudelle, virkistyskäytölle ja tietenkin myös metsätaloudelle. Traficomin mukaan yksityisteiltä lähtee päivittäin noin 4 000 puurekkaa.
– Pitämällä yksityisteitä kunnossa haluamme vahvistaa paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.
Majaveden yksityistien perusparannus onnistui Ylöjärvellä
Ylöjärvellä oli vuonna 2021 käsillä tyypillinen tilanne perusparannusta vaativan yksityistien äärellä. Vuosikymmeniä vanhat tieosuudet eivät olleet enää parhaassa kunnossaan eivätkä täysin kestäneet nykyaikaisia puutavara-autoja, mistä aiheutui harmia ja lisätyötä tien käyttäjille.
– Kahden peräkkäisen tieosuuden tiekuntien puheenjohtaja otti minuun yhteyttä ja keskustelimme Majaveden yksityistien ja sitä jatkaneen Majaveden metsätien järeämmistä kunnostustoimenpiteistä, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsänparannusesimies Jari Hemminki kertoo.
Hemminki alkoi tehdä tarvittavia selvitystöitä perusparannusta varten. Hänen ehdotuksestaan päätettiin samalla yhdistää kaksi tiekuntaa, joissa oli samoja osakkaita – myös Finsilva. Kun tiekuntien yksityisille maanomistajille oli myönnetty kemera-avustukset, ryhdyttiin urakointiin loppukesällä 2022. Sivuojat kunnostettiin, tierumpuja korjattiin ja tielle ajettiin kalliomursketta. Viimeisen silauksen antava hoitomurskeen levitys jätettiin seuraavalle kesälle.
– Nyt metsään voi lähes ympäri vuoden ajella isommallakin koneella ja sieltä voi tulla puukuorman kanssa pois ilman, että tarvitsee jälkikäteen alkaa tietä paikkailla. Se on hyödyksi myös mökkiläisille ja virkistyskäyttäjille, Hemminki sanoo.
Finsilva kunnostaa teitä tuhannen tiekunnan voimalla
Majaveden yksityistien tarina sai onnellisen lopun – ja jos se Finsilvasta on kiinni, niin saa moni muukin vastaava tiehanke. Hyväkuntoiset yksityistiet kun ovat elinehto kestävälle metsätaloudelle, johon sisältyy nykyään myös tuulivoima- ja aurinkovoimahankkeet.
– Se että yksityisteitä pidetään kunnossa ja pistetään rahaa perusparannuksiin vaikuttaa siihen, miten Finsilvan metsiin pääsee ajamaan ja miten puuta pystytään korjaamaan. Jo senkin takia suhtaudumme myönteisesti yksityisteiden kehittämishankkeisiin kaikissa niissä noin 1000 tiekunnassa, joissa olemme mukana, Hakkarainen sanoo.
Aktiivisesti Finsilva ei pysty osallistumaan kaikkien tiekuntien toimintaan, mutta merkittävänä maanomistajana suhtautumisella on silti väliä.
– Majaveden yksityistien tapauksessa jäi mieleen Finsilvan positiivinen suhtautuminen hankkeeseen. Tässä tapauksessa yhteinen tahtotila oli jo olemassa, mutta yleisesti ottaen isomman metsäyhtiön asennoitumisella voi joskus olla ratkaiseva vaikutus, jolla tarvittavat uudistukset saadaan vietyä läpi, Hemminki sanoo.
Tiekuntien lisäksi yksinomaan Finsilvan omia teitä on reilusti yli 1 000 kilometriä. Näidenkin teiden rakentamisessa ja ylläpidossa huomioidaan metsätalouden ulkopuoliset tienkäyttäjät, kuten marjastajat ja metsästäjät. Tiet ovat lähtökohtaisesti kaikkien käytettävissä, eikä niitä puomiteta.
Yksityistiet vaativat jatkuvaa kunnossapitoa
Jari Hemmingillä on työnsä puolesta selkeä kuva suomalaisten yksityisteiden tilasta. Yksityistiet ovat hänen mukaansa kirjava joukko, joista osa vastaa kunnoltaan ja käytettävyydeltään valtion ylläpitämiä sorapintaisia teitä. Toisessa ääripäässä ovat heikolla hoidolla olleet tiet, joiden leveys ja kantavuus eivät riitä. Suurimpana haasteena hän näkee teiden yhteensopivuuden nykyaikaiselle kalustolle.
– Metsäkalusto on suurentunut vuosien saatossa, ja se aiheuttaa ongelmia etenkin heikommilla yksityisteillä, jotka ovat kapeita ja mutkaisia. Nykyinen yhdeksänakselinen puutavarayhdistelmä oikoo väkisin mutkissa ja niistä tahtoo tulla reunan sortumisia. Toinen ongelma on vuosikymmeniä sitten tehdyt kääntöpaikat, jotka ovat alimitoitettuja nykyiselle kalustolle, Hemminki sanoo.
Hemminki muistuttaa, että yksityisteiden perusparannuksiin on mahdollista saada ELY-avustusta ja kemera-tukea. Vuosille 2023–2025 ELY-avustusten enimmäismääriä nostettiin, ja esimerkiksi tavanomaisten teiden valtionavustuksen enimmäismäärä nousi 50 prosentista 70 prosenttiin.
– ELY-avustusten osalta valtion budjetissa ollutta myöntövaltuutta on jäänyt aiemmin käyttämättä, mutta toivottavasti niitä innostutaan nyt käyttämään. Tienhoidollisia tarpeita kun varmasti on aina, Hemminki toteaa.
—
Finsilvan omistamilla kiinteistöillä olevien teiden käyttöön liittyvissä asioissa lisätietoja antaa paikallinen operaatioesimies. Löydät yhteystiedot täältä.
