Mitä tehdä turvesuolle, joka on turvetuotannon osalta käytetty loppuun? Tarjolla on neljä vaihtoehtoa, joista aurinkovoimalan perustaminen kasvattaa suosiotaan. Tässä blogiartikkelissa kerromme, miksi aurinkovoimalan rakentaminen turvesuolle on luonnon ja energiantuotannon näkökulmasta järkevää.
Kun turvetuotannon käytössä olleelta suoalueelta on nostettu kaikki hyödynnettävissä oleva turve, on jäljellä iso, tasainen ja puuton alue. Vastaavanlainen tilanne on myös silloin, jos turvesuo on avattu, mutta turvetta ei esimerkiksi markkinatilanteen tai poliittisten päätösten vuoksi nosteta loppuun. Kestävän ja taloudellisesti tehokkaan metsätalouden näkökulmasta tällaisille turvesoille tulee tehdä jotain. Vaihtoehtoja on pääasiassa neljä.
- Perinteisin tapa on istuttaa alueelle metsää, mutta suopohjan ongelma on ravinne-epätasapaino ja fosforin, kaliumin ja hivenaineiden puute, mikä tarkoittaa lannoitusta ja lisätyötä – sekä lisäkustannuksia.
- Aluetta voidaan käyttää viljelyyn, mutta tässäkin tapauksessa ongelmaksi voi tulla ravinne-epätasapaino, minkä lisäksi haasteita ovat mm. halla- ja tulvaongelmat.
- Vanha turvesuo voidaan myös ennallistaa, kuten Finsilva on tehnyt esimerkiksi Pielaveden Kuivastensuolla.
- Neljäs vaihtoehto on hyödyntää turvesuon tasaista ja avaraa pinta-alaa uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian, tuotannossa.
– Loppuun nostetut turvesuot soveltuvat hyvin aurinkovoimaloiden tarpeisiin. Alueet ovat aukeita ja tasaisia, eikä paneeleille siis aiheudu varjostuksia puista. Kun kaikki turve on nostettu, on kivennäismaa yleensä riittävän lähellä, jotta voimalan rakenteet pystytään helposti rakentamaan, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen kertoo.
Uusiutuvaa energiaa uusiokäytössä olevilla alueilla
Kysyntä uusiutuvalle energialle on kasvussa ja siksi myös aurinkoenergian tuottamiseen pyritään löytämään uusia alueita. Suomen metsissä pinta-alaa kyllä riittäisi isoillekin aurinkovoimapuistoille, mutta haasteeksi tulee se, että aurinkovoimalan tieltä tulisi hakata satoja hehtaareja metsää.
Maankäyttö on teollisen mittakaavan aurinkoenergian tuotannossa myös hyvin intensiivistä, mikä on selkeä ero esimerkiksi tuulivoimapuistoon verrattaessa. Tuulivoimapuisto tarvitsee toki kokonaisuutena isomman alueen kuin aurinkovoimapuisto, mutta tuulivoimapuiston yksittäinen turbiini vie pinta-alaa vain 1–1,5 hehtaaria. Vastaavan energiamäärän tuottamiseen aurinkopaneeleilla tarvitaan noin 10 hehtaarin verran puutonta pinta-alaa.
Loppuun nostetut tai muusta syystä turvetuotannon käytöstä poistuvat turvesuot tuovat pinta-alatarvetta koskevaan haasteeseen yhdenlaisen ratkaisun.
– Turvetuotannon käytöstä poistuvien turvesoiden kohdalla voidaan ajatella, että alueen metsäkato on jo aiheutettu. Puut kun on aikanaan alueelta jo kaadettu, ei voimalan vuoksi tarvitse tehdä uusia hakkuita. Tämä onkin uusiutuvaa energiaa myös siinä mielessä, että jo kertaalleen energiantuotantoon käytetyt tilat pystytään hyödyntämään täysimääräisesti hieman erilaisessa energiantuotannossa, Hakkarainen sanoo.
Moni vanha turvesuo saa ylleen aurinkopaneelit
Energiaviraston mukaan aurinkosähkön tuotanto vastasi vuonna 2021 Suomen sähkön kokonaistuotannosta noin 0,4 prosenttia. Kapasiteetin kasvu tulee kuitenkin arvioiden mukaan olemaan tulevina vuosina merkittävää – mikä tarkoittaa, että myös tarve aurinkovoimaloille soveltuville alueille kasvaa. Energiayhtiöiden kiinnostus turvesoita kohtaan onkin alkanut herätä viimeisten vuosien aikana.
– Kun aloitin Finsilvassa 2021, ei turvesoita vielä nähty kovin kiinnostavina kohteina aurinkovoimaloille. Nyt, kun paneeleiden teknologia on kehittynyt ja kysyntä markkinoinnilla kasvanut, on tilanne aivan toinen. Kiinnostus on selkeästi nousussa, Hakkarainen toteaa.
Ympäri Suomen on käynnissä useita hankkeita, joissa teollisen mittakaavan aurinkovoimaloita suunnitellaan turvesoille. Voidaan siis olettaa, että jatkossa aurinkopaneelein katettu entinen turvesuo ei ole aivan poikkeuksellinen näky. Kehityskulkua kiihdyttää se, että rakentaminen on tuulivoimaan verrattuna nopeaa ja kevyttä.
– Aurinkovoimalassa investoinnit ovat kevyemmät, koska ei tarvitse rakentaa niin isoja rakennelmia. Aurinkovoimalassa myös luvitusjärjestelmä on tuulivoimaan verrattuna jouhevampi. Koska aurinkovoimalat eivät näy kovinkaan kauas eivätkä siten muuta maisemaa, ei niitä kovin helposti myöskään koeta häiriöksi, Hakkarainen sanoo.
Suomen neljänneksi suurimpana metsänomistajana Finsilva tarjoaa kustannustehokkaita toiminta-alustoja isommillekin uusiutuvan energian hankkeille.
