Heleä-hanke kehittää ratkaisuja tuotantolaitostuhkien hyödyntämiseen ja turvemaiden tuhkalannoituksen lisäämiseen Keski-Suomessa. Finsilva osallistuu hankkeeseen yrityskumppanina sekä tarjoaa metsäkohteita pilotti- ja koulutuskäyttöön.
Puutuhkan käyttö on resurssiviisasta kiertotaloutta
Heleä-hanke hakee ratkaisuja biopohjaisen tuhkan hyötykäytön lisäämiseen suometsätaloudessa.
Tuhka on jätettä sitä sivuvirtana tuottaville toimijoille, mutta metsätaloudelle biopohjainen tuhka on arvokas lannoituksen raaka-aine. Puutuhka on ominaisuuksiltaan sopivinta metsälannoitukseen. Turvetuhka sisältää usein puutuhkaa enemmän haitallisia aineita.
– Tuhkalannoituksen ydin on resurssiviisaus, eli otetaan tuhka talteen ja käytetään sitä lannoitteena. Puiden kasvun vauhdittamisen lisäksi tuhkalannoitus ylläpitää metsien terveyttä sekä vaikuttaa vedenpinnan tasoon turvemailla ja vähentää näin soiden kunnostusojitustarvetta, sanoo Salla Laukkanen, Heleä-hankkeen projektipäällikkö Metsäkeskuksesta.
Finsilvalla on paljon metsiä Keski-Suomessa, ja yhtiö on tehnyt tuhkalannoitusta koko historiansa ajan. Heleä-hankkeeseen Finsilva tarjoaa rahoituksen lisäksi maastokoulutuskohteita, joissa metsäalan ammattilaiset ja metsänomistajat pääsevät esimerkiksi näkemään metsää, joka on lannoitettu 10–15 vuotta aiemmin. Koulutukset ja tapahtumat löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
– Strategiamme mukaisesti haluamme olla mukana edistämässä järkevää biokiertotaloutta. Oikein toteutetun tuhkalannoituksen ympäristö- ja vesistövaikutukset ovat positiivisia, ja siten myös ilmastovaikutukset. Lisäksi biopohjaisen tuhkan käyttö lisää puuntuotantoa, sanoo Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen.
Hanke tukee uusien liiketoimintamallien syntymistä
Heleä eli Vihreän siirtymän ratkaisuja tuhkan hyötykäytön ja tuhkalannoituksen lisäämiselle -hanke kartoittaa Keski-Suomen tuhkantuotantolaitoksia, järjestää koulutuksia ja kehittää esimerkiksi tuhkan logistiikkaa tuotantolaitoksilta metsään. Tavoitteena on uusien liiketoimintamallien muodostuminen.
– Suomessa on paljon voimalaitoksia, jotka polttavat puuta. Tuhkasta pitää maksaa jätteenkäsittelymaksu. Mitä suurempi laitos, sitä suurempi kuluerä. Sekä isoilla että pienillä laitoksilla on vahva tahtotila palauttaa tuhkan sisältämät ravinteet luontoon, mutta lainsäädäntö ja logistiikkakustannukset aiheuttavat haasteita tuhkan hyötykäyttöön, Laukkanen toteaa.
– Puupohjainen tuhka ei kuuluisi kaatopaikalle tai maanrakennukseen, vaan metsään. Tuhkalannoituksen positiiviset vaikutukset kestävät turvemetsässä vuosikymmeniä, jopa 40 vuotta, lisää Hakkarainen.
Vaikka Heleä-hanke on alueellinen, sillä on valtakunnallinen merkitys. Tuhkan saatavuus ja liikkuvuus ovat keskeisiä kysymyksiä. Jos logistiikkaketjuun löytyy lainsäädännön mukainen ja kustannustehokas ratkaisu, se on helposti monistettavissa muuallekin Suomeen.
Tuhkalannoitusta edistetään 700 000 eurolla
Heleä-hanke kestää vuoden 2026 helmikuun loppuun asti. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin Oikeudenmukaisen alueellisen siirtymän rahaston (JTF), Keski-Suomen liiton sekä julkisen ja yksityisen sektorin rahoituksella. Metsäkeskuksen lisäksi hankkeen osatoteuttajia ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
– Toimitan voimalaitoksista saatuja tuhkanäytteitä yliopistolle, joka tutkii, kuinka tuhkan ravinteet saadaan paremmin puiden käyttöön ja haitta-aineet tuhkasta pois. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa puolestaan pohditaan liiketoiminnallisia näkökohtia ja ketjua tuotantolaitokselta metsään, kertoo Laukkanen.
– Turvemaa on tyypillisesti hapanta ja kylmää. Sisältämiensä ravinteiden lisäksi emäksinen tuhka alkaa neutralisoimaan turvetta ja edistämään mikrobien toimintaa. Mikrobit vapauttavat ajan mittaan turpeeseen sitoutuneita ravinteita, joita puusto pystyy hyödyntämään, Laukkanen jatkaa.
Puutuhka ei yleensä sisällä haitallisia aineita, ja lannoitteena käytettävästä tuhkasta tehdään analyysi turvallisuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi marjastus lannoitusalueella on turvallista. Tuhkaa voi levittää maalevityksenä tai helikopterilla, joko rakeistettuna tai hienompana tuhkana.
– Olen erittäin iloinen siitä, miten hyvin yhteistyö on Finsilvan kanssa lähtenyt liikkeelle. Hienoa, että metsäalan yhteistyökumppanit lähtevät hankkeeseen mukaan. Rahoituksen lisäksi saamme arvokasta osaamista ja tietoa, jonka avulla voimme yhdessä kehittää kestäviä metsätalouden ratkaisuja.
Lisää tietoa Heleä-hankkeesta löydät hankkeen verkkosivuilta.
