Luontopääoman, eli uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen, ylläpitäminen ja tuottaminen on aikamme tärkeimpiä tehtäviä. Luontopääomalla on ollut kriittinen rooli yhteiskuntamme olemassaolossa – ja on sitä jatkossakin.
Voiko tämä tehtävä onnistua, jos tukeudumme pelkästään jo kokeiltuihin konsteihin? Eikö ole jo korkea aika, että säätelyn ja julkisen rahoituksen lisäksi otamme markkinat mukaan aktiivisesti ylläpitämään ja tuottamaan luontopääomaa?
Kuuntele Luontopääoma-podcast
Luontopääoma-podcastissa keskustellaan luontopääoman ja metsätalouden mahdollisuuksista.
Vieraina ovat Sitran johtava asiantuntija Tatu Torniainen, CapMan Oyj:n toimitusjohtaja Pia Kåll ja Helsingin yliopiston dekaani Ritva Toivonen. Keskustelua vetää Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen.
Jaksojen teemat:
1. Tarvitseeko luontopääoma taloutta?
2. Millaiset markkinat luontopääomalle tulisi luoda?
3. Mitä vaikutuksia luontopääoman ja markkinavoimien yhdistämisellä on?
5 askelta markkinavetoiseen luontopääoma-ajatteluun
Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista. Tavoitteenamme on tuoda markkinat mukaan ylläpitämään ja tuottamaan luontopääomaa. Alla on viisi tulokulmaa, jotka auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa.
1. Otetaan markkinat regulaation rinnalle
Regulaatiolla on tärkeä rooli pelisääntöjen luomisessa, mutta yksistään regulaatio on tehoton, riittämätön ja kallis tapa vaikuttaa luontopääoman ylläpitämiseen. Se ei kannusta tekemään investointeja, joita luontopääoman tuottaminen vaatii. Ja koska yhteiskunnallamme ei ole mahdollisuuksia lisätä panostuksia metsäluonnon monimuotoisuuden tuottamiseen, mukaan tarvitaan markkinat.
2. Määritetään luontopääomalle hinta
Luontopääoman jokaiselle osa-alueelle eli kaikille luonnon tarjoamille palveluille ja tuotteille tarvitaan markkinoiden kautta määrittyvä hinta. Jos nykyiseen tapaan lähinnä vain puuraaka-aineella on hinta, vain puuta kannattaa silloin tuottaa.
3. Luodaan taloudelliset kannustimet
Kun kaikkien luonnon tarjoamien palveluiden ja tuotteiden taloudellinen arvo tunnistetaan nykyistä paremmin, niiden tuottamiseen tulee aito taloudellinen kannustin. Kannustimet puolestaan synnyttävät tarjontaa markkinoille.
Esimerkiksi hiilinielun myyminen eteenpäin kompensointia tarvitseville yrityksille avaisi metsänomistajille uusia luontopääomaa tuottavia ja taloudellisesti järkeviä tapoja saada tuottoa metsäomaisuudestaan.
4. Ylläpidetään ja tuotetaan luontopääomaa aktiivisesti
Markkinalähtöinen luontopääoman ylläpitäminen ja tuottaminen on luonteeltaan aktiivista toimintaa, joka tuo kestävästi hyvää koko yhteiskunnalle – metsäluonnolle, ilmastolle, metsänomistajille, kansalaisille ja kansantaloudelle.
5. Annetaan kaikille mahdollisuus osallistua
Luontopääomalle luotujen markkinoiden kautta jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on mahdollisuus osallistua aktiivisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. Silloin kuluttajat voivat aidosti valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yritykset ja maanomistajat luontopääomaa ylläpitävät ja tuottavat.
Miten onnistumme yhdessä ottamaan nämä askeleet? Lue lisää blogistamme!
”Markkinoilla on rahaa ja myös intressi niin ilmastomuutoksen kuin luontokadon torjumiseen. Tarvitaan vain ne pelisäännöt ja toimivat markkinat!”
Mietityttääkö luontopääoma? Etsitkö aiheen läpikotaisin tuntevaa juttukumppania? Rimpauta tai laita viestiä Juhalle!
JUHA HAKKARAINEN, FINSILVAN TOIMITUSJOHTAJA
juha.hakkarainen@finsilva.fi
+358 400 870 867
finsilva.fi
Luontopääomasanasto
Luontopääoma
Luontopääoma on maaperän, mineraalien, ilman, veden ja niissä asuvan elämän kokonaisuus. Luontopääoma tuottaa ihmisille ja talouden käyttöön jatkuvasti valtavan määrän palveluja: esimerkiksi puhdasta vettä, ruokakasvien pölytystä, raaka-aineita ja hiilensidontaa. (Sitra)
Ekosysteemipalvelut
Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalvelut jaetaan tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Säätely- ja ylläpitopalveluita ovat mm. hiilen sidonta ja siten ilmastonmuutoksen torjunta, veden kierron säätely ja tulvasuojelu, hyönteisten pölytyspalvelut ja maaperän tuottokyvyn ylläpito. Kulttuuripalveluihin luetaan mm. luonto virkistysympäristönä, esteettisyys ja kulttuuriperintö. (Opetushallitus)
Ekosysteemitilinpito
Ekosysteemitilinpito on systemaattinen tapa kerätä tietoa luonnonvaroista ja ekosysteemipalveluista. Ekosysteemitilinpito auttaa konkretisoimaan ja havainnollistamaan luontopääomasta syntyviä ekosysteemipalveluita. Se pohjautuu YK:n vuonna 2021 julkaisemiin kansainvälisiin standardeihin ja suosituksiin.
Luonnonvarat
Luonnonvaroihin kuuluu kaikki se luonnossa oleva, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen. Luonnonvarat voidaan jakaa uusiutumattomiin tai uusiutuviin, kuten tuulivoimaan ja aurinkoenergiaa. (Opetushallitus).
Kompensaatiomarkkinat
Kompensaatiomarkkinoiden kautta esimerkiksi rakentamisesta metsälle ja luontoarvoille aiheutuneet negatiiviset vaikutukset voidaan huomioida ja kompensoida. Tällä hetkellä muiden kuin Natura-alueiden kompensointi on Suomessa vapaaehtoista. Kompensaatioiden toteuttamisessa on tärkeää pitää huoli siitä, että tehtävät toimenpiteet ovat aidosti lisäisiä – eli että niitä ei tehtäisi joka tapauksessa, vaikka hyvitys jätettäisiin tekemättä. Finsilva osallistuu aktiivisesti kompensaatiomallien kehittämiseen. Lue lisää tuulivoimaloiden kompensaatiosta Finsilvan mailla.
Tilaa uutiskirjeemme!
Kiinnostaako sinua kuulla, mitä metsässä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu perinteisessä metsätaloudessa, millaisia uusia innovaatioita on kehitteillä ja miten Finsilva kehittää toimintaansa? Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt kartalla metsätalouden uusimmista puheenaiheista!