Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj:n metsissä lisätään monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä puunkorjuun ja muun käsittelyn yhteydessä. Vuoden 2024 tulokset osoittavat, että luontoarvojen lisääminen on mahdollista yhdistää kannattavaan metsätalouteen.
Vuonna 2024 Finsilvan metsissä lisättiin metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä yhteensä lähes 9 000 hehtaarin käsittelypinta-alalla. Korjuun ja muun käsittelyn yhteydessä jätettiin säästöpuita ja suojatiheikköjä sekä tehtiin tekopökkelöitä.
”Finsilvan tavoite on yhdistää monimuotoisuuden lisääminen ja luontoarvojen tuottaminen sekä taloudellisesti kannattava metsätalous. Nämä viime vuoden luvut ovat merkki siitä, että mallimme toimii nykyhetkessä, ja lähiviikkoina julkaisemme tutkittua tietoa sen toimivuudesta myös vuosikymmenten aikajänteellä”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.
Kaikki Finsilvan metsissä tehdyt monimuotoisuutta lisäävät toimenpiteet on merkitty metsävarajärjestelmään. Koska Finsilva lukeutuu Suomen suurimpiin metsänomistajiin, analyysi antaa kattavaa tietoa metsäluonnon monimuotoisuuden kehityksestä ja erityisesti tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista.
”Mittaamalla tiedämme, mitä Finsilvan metsissä oikeasti tapahtuu. Tulosten valossa näyttää siltä, että saavutamme ja jopa ylitämme luontoarvoille asettamamme tavoitteet. Metsän- ja luonnonhoidon mallimme on sovellettavissa muidenkin metsänomistajien metsiin ja tavoitteisiin”, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen toteaa.
Näin Finsilva lisäsi monimuotoisuutta vuonna 2024
Finsilvan metsissä lisätään käsittelyn yhteydessä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä merkittävästi keskimääräistä metsänhoitoa enemmän. Toimenpiteitä ohjaavat metsäsertifikaattien lisäksi Finsilvan oma metsänhoitomalli sekä erityisesti Metsä Group Plus -hoitomalli.
”Vuosi 2024 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, kun metsämme olivat Metsä Group Plus -hoitomallin piirissä. Malli painottaa luontoarvoja tavallista enemmän, ja tulokset näkyvät luonnossa. Esimerkiksi teköpökkelöiden määrä per hehtaari on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta”, Markus Nissinen sanoo.
Säästöpuita jätettiin Finsilvan metsiin vuonna 2024 keskimäärin 23 kappaletta hehtaaria kohden, joista eläviä säästöpuita oli n. 21 kpl/ha ja kuolleita puita n. 2 kpl/ha. Yhteensä metsiin jätettiin noin 112 000 elävää säästöpuuta ja noin 9 000 kuollutta säästöpuuta. Elävistä säästöpuista 24 prosenttia oli lehtipuita.
Säästöpuut ovat hakkuiden yhteydessä metsään pysyvästi jätettäviä puita. Finsilvan toiminnassa säästöpuut jätetään ryhmiin, joista ei poisteta mitään puita. “Elävät säästöpuut ovat tulevaisuuden lahopuita, joista tuhannet metsälajit ovat riippuvaisia”, Nissinen sanoo.
Tekopökkelöitä tehtiin vuonna 2024 keskimäärin 8,5 kpl/ha, yhteensä noin 45 000 kappaletta. Tekopökkelö on muutaman metrin korkeudelta katkaistu elävä puu. Niiden tarkoitus on tuottaa metsään nopeasti lahopuuta. Finsilva jättää metsään myös tekopökkelöpuiden katkaistut latvat. Tekopökkelöitä kannattaa tehdä erityisesti lehtipuusta. Koivupökkelöistä hyötyvät esimerkiksi tiaiset, jotka voivat hakata pienellä nokallaan pesäkolon pehmeään lehtilahopuuhun.
Suoja- ja riistatiheikköjä jätettiin taimikonhoidossa ja ennakkoraivauksessa keskimäärin 1,1 kpl/ha, yhteensä n. 6 100 kpl. Metsiin jätetyt pienialaiset ja hoitamattomat tiheiköt turvaavat monien metsälajien kuten metsäkanalintujen elinolosuhteita tarjoamalla suojaa ja ravintoa.
Lisätiedot ja haastattelut
toimitusjohtaja Juha Hakkarainen, Finsilva Oyj
juha.hakkarainen@finsilva.fi
040 087 0867
metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen, Finsilva Oyj
markus.nissinen@finsilva.fi
040 573 1131
