Suomen suurimpiin metsänomistajiin kuuluva Finsilva luo uudenlaista metsätaloutta
Suomen 4. suurin metsänomistaja, Finsilva Oyj, suuntaa strategisen painopisteensä perinteisestä metsätaloudesta kohti metsä- ja luontopääoman monipuolisempaa ja kestävämpää hyödyntämistä. Noin 130 000 hehtaaria metsää Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa omistava yritys uskoo, että kestävästi tuotettujen bioraaka-aineiden kysyntä, uusiutuva energia ja ympäristöarvojen markkinat tarjoavat metsänomistajille uusia ansaintamalleja.
Ilmastonmuutoksen ja väestön kasvun myötä puhtaasta luonnosta tulee yhä kysytympi luonnonvara. Sääntely tiukentuu, sertifioidun puun kysyntä kasvaa ja kompensaatiomarkkinat kehittyvät. Samalla teknologia tuottaa yhä tarkempaa tietoa luontopääomamme ympäristövaikutuksista, monimuotoisuudesta ja virkistysarvosta mahdollistaen täysin uudenlaisia lisäarvopalveluja.
– Perinteisesti metsät on nähty joko vain puuntuotannon resurssina tai luonto- ja virkistysarvojen välineenä, jolla ei ole vaihdanta-arvoa. Metsissä on kuitenkin valtavasti hyödyntämätöntä kaupallista potentiaalia. Uuden strategiamme ytimessä on erilaisten käyttötarkoitusten yhtenäistäminen ja eteenpäin vienti markkinoilla. Se ei tarkoita, että jotain pitäisi jättää pois. Haluamme omalla esimerkillämme osoittaa, että metsistä voidaan kestävästi tuottaa erilaisia palveluja ja arvoa rinnakkain samalla säilyttäen luonnon monimuotoisuus, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen taustoittaa.
Puhdas luonto, biotalous ja uusiutuva energia houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia
Uusiutuva energia on globaalisti nopeimmin kehittyvä energiamuoto. Suomi ylittää jo nyt selvästi EU:n uusiutuvan energian direktiivissä asetetun tavoitteen, kiitos metsäenergian ja metsäteollisuuden. Varovaistenkin arvioiden mukaan ilmaston kannalta välttämättömässä tuuli- ja aurinkoenergiassa puhutaan Suomen tasolla useiden miljardien eurojen markkinasta. Samalla puuraaka-aineesta valmistetuilla tuotteilla korvataan jo fossiilisten raaka-aineiden käyttöä esimerkiksi kemian-, polttoaine-, rakennus-, tekstiili- ja pakkausteollisuudessa. Myös virkistyskäytölle, kuten metsästykselle, sekä maisema-arvolle on muodostumassa kaupallista markkinaa – unohtamatta vesistöjä ja satojen tuhansien rantakilometrien tuomia mahdollisuuksia.
– Suomen hyvin hoidetut metsät ja hyvät tuuliolosuhteet houkuttelevat sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia, ja mahdollistavat maallemme merkittävän uusiutuvaan energiaan ja raaka-aineisiin pohjautuvan elinkeinosektorin. Huomionarvoista myös on, että Suomessa aurinko paistaa suunnilleen yhtä paljon kuin Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Samalla taistelu ilmanmuutosta vastaan luo uutta liiketoimintaa muun muassa hiili- ja monimuotoisuuskompensaatioiden kautta. Ehtona tälle on, että liiallinen sääntely ei muodostu uudenlaisen metsätalouden tulpaksi, Juha Hakkarainen toteaa.
Sääntelyn tavoitteeksi vihreä markkinatalous, ei suunnitelmatalous
Hakkaraisen mukaan luonnon monimuotoisuutta pitää ensisijaisesti edistää markkinalähtöisesti. Esimerkiksi EU-taksonomia luo uusia raportointivelvoitteita ja ohjaa pääomaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin.
– Sääntelyllä luodaan reunaehdot ja pelisäännöt, mutta toteutus tulee uskoa markkinatalouden vastuulle. Jos lainsäädäntö pakottaa kaikki samaan muottiin, miksi edelläkävijäyritysten kannattaisi ponnistella enemmän? Regulaatio voi pahimmillaan sulkea markkinat ja estää markkinoille pääsyn. Jotta ympäristön tilaan saadaan todellista muutosta, sääntelyn tuloksena pitää nähdä vihreä markkinatalous, ei suunnitelmatalous.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Hakkarainen, Finsilva Oyj, puh. 0400 870 867
Lue myös: Finsilvan strategia 2022–2027
Suomalainen Finsilva Oyj on erikoistunut metsä- ja luontopääoman vastuulliseen ja monimuotoiseen hyödyntämiseen. Se tuottaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia kehittämällä kestävää metsätaloutta ja luomalla kannattavaa liiketoimintaa uusiutuvasta energiasta ja ympäristökompensaatioista. Euroopan johtaviin yksityisiin ja riippumattomiin metsänomistajiin kuuluvan Finsilvan omistavat Dasoksen metsärahastot ja Metsärahasto II Ky (Ilmarinen).
