Pyhäjärven kunnostuksen yhteydessä Finsilvan omistamille maille perustetaan uusi vesien laskeutusallas ja kunnostetaan vanhaa. Kunnostuksen päätavoitteena on vähentää Pyhäjärveen päätyvää kiintoainekuormitusta, ja siten estää järven umpeenkasvu ja edistää vesistön luonnollista tilaa.
Keski-Suomessa Konnevedellä sijaitseva Pyhäjärvi on Natura 2000 -verkostoon kuuluva merkittävä lintuvesikohde. Matalavetinen Pyhäjärvi ja sen rantojen kosteikkoalueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Järven tila on heikentynyt ja sen umpeenkasvu on lisääntynyt.
Pyhäjärven ravinnekuormitusta pyritään vähentämään uuden altaan rakentamisen lisäksi kunnostamalla jo olemassa olevaa laskeutusallasta ja ohjaamalla vesien virtausta altaaseen uudelleen. Alueella toteutetaan myös uomakunnostusta. Toteutettavien toimenpiteiden toivotaan estävän järven umpeenkasvua ja kohentavan järviluonnon tilaa. Kunnostuksen toteuttaa Konneveden kunta.
Uusi laskeutusallas rakennetaan Finsilvan omistamalle maa-alueelle.
– Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Finsilvalle tärkeää, ja vesiensuojelu on iso osa sitä. Tässäkin tapauksessa suhteellisen pienillä teoilla voi olla iso vaikutus. Finsilva haluaa maata omistavana tahona olla myötävaikuttamassa alueen vesistöjen kuntoon positiivisesti, kertoo Metsä Groupin metsäasiantuntija Seppo Mäntymaa.
Vesistön kiintoainekuorman vähentämisellä on kauaskantoisia vaikutuksia
Laskeutusaltaat keräävät talteen Pyhäjärveen laskevan Palamaojan ravinteita. Veden epäpuhtauksien ohjaaminen altaisiin puhdistaa Pyhäjärven vettä ja estää sedimenttien leviämisen läheisille joki- ja järvialueille.
Kiintovesikuorman vähentäminen vesistössä on veden laatua parantava ympäristönsuojelullinen toimenpide. Korkea kiintoainekuorma voi heikentää merkittävästi kalojen ja muiden eläinten elinympäristöjä ja aiheuttaa rehevöitymistä.
Altaiden yläpuolisella valuma-alueella tehdään myös uomakunnostusta. Uomakunnostuksen tavoitteena on saada uoma palautettua luonnontilaisen kaltaiseksi, jolloin se loisi tärkeitä elinympäristöjä erilaisille hyönteisille ja kasveille, kuten vesisammaleille. Uusi kasvusto tarjoaa hyvät olosuhteet erilaisille bakteereille, leville ja sienirihmastoille, jotka käyttävät ravintonaan vedessä olevia ravinteita ja humusta. Tämä edesauttaa vesistön puhdistumista.
Lisätietoja:
Seppo Mäntymaa, metsäasiantuntija, Metsä Group
0505988948
seppo.mantymaa@metsagroup.com
Petri Manninen, maankäyttöasiantuntija, Metsä Group
050 535 7177
petri.manninen@metsagroup.com
