Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt 130 000 hehtaarin kokoisella metsäaineistolla, miten aktiivinen monimuotoisuuden lisääminen näkyy metsien kehityksessä ja tuotto-odotuksessa seuraavan 50 vuoden aikana. Laskelmat osoittavat, että monimuotoisuuden merkittävä lisääminen ei heikennä metsätaloudesta saatavia tuottoja. Kyseessä on ensimmäinen riippumattoman tutkimuslaitoksen toteuttama skenaariotarkastelu, joka perustuu aitoihin jo käytössä oleviin toimenpiteisiin ja lukuihin.
Selvitys tarjoaa uutta tietoa siitä, miten metsätaloudessa voidaan yhdistää kestävyys ja kannattavuus. Esimerkiksi lahopuun määrä voidaan lähes tuplata 50 vuodessa Suomen suurimpiin metsänomistajiin lukeutuvan Finsilva Oyj:n talousmetsissä.
”Finsilva on siirtynyt uuteen vaiheeseen, jossa tuotamme proaktiivisesti monimuotoisuutta ja myös mittaamme tätä tuotosta. Toiminta on keskeinen osa luontopääomastrategiaamme, ja Luken tekemä selvitys vahvistaa, että suuntamme on oikea”, Finsilvan hallituksen puheenjohtaja Olli Haltia sanoo.
”Koskaan aiemmin ei ole oikeaa metsädataa tutkimalla osoitettu näin selvästi, että kestävän ja kannattavan metsätalouden malli toimii. Mottimäärät tai euromäärätkään eivät sukella, vaikka metsänhoidon yhteydessä tehdään luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen kommentoi.
Finsilvalla nähdään, että monimuotoisuutta lisäävä metsänhoito voidaan kääntää jopa laskelmia kannattavammaksi, kun luontopääomamarkkinat kehittyvät. Luontopääomamarkkinoilla tarkoitetaan tilannetta, jossa metsänomistaja saa markkinoilta lisätuloja esimerkiksi monimuotoisuuden ja hiilensidonnan lisäämisestä.
”Jo nyt saamme luontopääomamarkkinoilta jonkin verran tuloja. Kun markkinat kehittyvät, on kaupallinen potentiaali vielä huomattavasti suurempi sekä meille että ihan tavalliselle yksityismetsänomistajalle, joka aktiivisesti lisää monimuotoisuutta metsässään”, Hakkarainen kertoo.
Metsät entistä paremmassa kunnossa tuleville sukupolville
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kaikki tarkastellut metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet kasvavat tulevina vuosikymmeninä Finsilvan metsissä merkittävästi. Toimenpiteiden tasoa ohjaavat metsäsertifikaattien lisäksi Finsilvan oma metsänhoitomalli sekä erityisesti Metsä Group Plus -hoitomalli.
”Toimenpiteet ovat tuttuja metsäsertifikaateista ja hyvän luonnonhoidon suosituksista. Vaikutuksiltaan ne on jo havaittu hyviksi. Finsilvan metsänhoitomallissa luonnonhoidon toimia tehdään vielä voimallisemmin, jolloin positiivinen vaikutus luontoarvoihin on suurempi. Näin voimme jättää metsät tuleville sukupolville todistetusti paremmassa kunnossa kuin missä olemme ne itse saaneet”, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen toteaa.
Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elollisen luonnon runsautta ja vaihtelua ekosysteemien, lajien sekä geneettisen vaihtelun tasoilla. Metsän monimuotoisuutta lisätään hakkuiden ja metsänhoidon yhteydessä erityisesti lahopuuta lisäämällä. Lahopuuta lisätään esimerkiksi jättämällä metsään valmista lahopuuta tai tekemällä tekopökkelöitä ja säästöpuuryhmiä, jotka muuttuvat lahopuuksi ajan myötä.
”Vaikka teemme monimuotoisuutta turvaavia ja lisääviä toimenpiteitä perinteistä metsänhoitoa enemmän, ei se näy kovinkaan isosti kustannuksissa. Tässä auttaa se, että toimimme oikea-aikaisesti, järkevästi ja keskitämme toimenpiteitä. Esimerkiksi säästöpuiden keskittäminen ryhmiin turvaa lahopuujatkumoa ja monimuotoisuutta yksittäin jätettyjä säästöpuita tehokkaammin. Säästöpuuryhmät myös helpottavat ja nopeuttavat metsänhoidollisia toimenpiteitä”, Nissinen jatkaa.
Näin monimuotoisuus lisääntyy Finsilvan metsissä
Luonnonvarakeskuksen tekemien kehitysennusteiden mukaan monimuotoisuus kasvaa Finsilvan metsissä seuraavien 50 vuoden aikana seuraavasti:
Säästöpuiden määrä lähes seitsenkertaistuu
Säästöpuiden lukumäärä kasvaa vajaasta 300 000 kappaleesta lähes kahteen miljoonaan kappaleeseen. Säästöpuut ovat hakkuiden yhteydessä metsään pysyvästi jätettäviä puita, jotka muodostavat kuollessaan lisää lahopuuta. Finsilvan toiminnassa säästöpuut jätetään ryhmiin, joista ei poisteta mitään puita.
Lahopuun määrä lähes kaksinkertaistuu
Kuolleen puun runkotilavuus kasvaa 5,1 kuutiometristä hehtaaria kohden 9,6 kuutiometriin hehtaaria kohden. Lahopuusta ovat riippuvaisia tuhannet metsälajit, kuten monet hyönteiset, käävät ja kolopesijälinnut. Tarkastelujakson aikana elävät säästöpuut eivät vielä ehtineet lisätä lahopuun määrää.
Lehtipuiden määrä kasvaa
Lehtipuiden tilavuus kasvaa 1,7 miljoonasta kuutiometristä 2,5 miljoonaan kuutiometriin. Lehtipuut lisäävät metsien rakenteellista vaihtelua, lisäävät lukuisten lajiryhmien elinvoimaisuutta sekä parantavat metsien tuhonkestävyyttä muuttuvassa ilmastossa.
Hiilivarasto kasvaa
Lisäksi laskelmissa on huomioitu vaikutukset metsämaan puuston hiilivarastoon. Nykyisellä toimintamallilla Finsilvan metsien hiilinielu säilyy ja metsämaan puuston sekä kivennäismaaperän hiilivarasto pysyttelee 50 vuoden aikajaksolla samalla tasolla, ollen noin 20 miljoonaa tonnia (MtnCO2ekv).
Luonnonvarakeskus toteutti selvityksen metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilvan tilauksesta. Tutkimuksen aineistona käytettiin metsävaratietoa Finsilvan talousmetsäkäytössä olevista metsistä (n. 130 000 ha). Selvityksessä tarkasteltiin Finsilvan käyttämän metsänhoitomallin vaikutuksia 50 vuoden aikajänteellä. Tarkempi tieto selvityksen tuloksista, toteuttamisesta ja johtopäätöksistä löytyy Finsilvan sivuilta ladattavasta raportista: finsilva.fi/metsantulevaisuus
Lisätiedot ja haastattelut
hallituksen puheenjohtaja Olli Haltia, Finsilva Oyj
olli.haltia@dasos.fi
040 901 0338
toimitusjohtaja Juha Hakkarainen, Finsilva Oyj
juha.hakkarainen@finsilva.fi
040 087 0867
metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen, Finsilva Oyj
markus.nissinen@finsilva.fi
040 573 1131
Lue lisää, miten Finsilvan metsissä lisättiin metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä vuonna 2024: Metsän monimuotoisuutta voidaan lisätä puunkorjuun ja metsänhoidon yhteydessä – Näin Finsilva onnistui 2024
Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä ja itsenäisistä metsänomistajista. Finsilva omistaa noin 137 000 hehtaaria hyvin hoidettua suomalaista metsää. Yhdistämme ympäristöarvot ja markkinatalouden laittamalla luontopääoman tuottamaan kestävällä ja kannattavalla tavalla. Liiketoimintamme ytimen muodostavat metsätalous, uusiutuva energia ja kiinteistöjalostus. Kehitämme uusia metsä- ja maankäytön muotoja, jotka perustuvat ihmisen ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Yhtiön vuoden 2023 liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 43,5 milj. euroa, ja sen omistavat Dasoksen metsärahastot ja Metsärahasto II Ky (Ilmarinen).
