Kun mökille hankkii uutta laituria, kannattaa pohtia, paljonko siitä on valmis pitämään huolta. Kaikki laiturit vaativat huoltoa edes silloin tällöin, mutta jykevämmät massiivilaiturit hieman vähemmän. Ne voi esimerkiksi halutessaan jättää talvehtimaan jäiden armoille. Kun näkee vähän vaivaa, kallis investointi kestää hyvin pidettynä isältä pojalle, jopa 40 vuotta.
Tee vuositarkastus mökin talviteloille laittamisen yhteydessä
Mökkilaiturin öljyäminen vuoden tai kahden välein on tärkeää, sillä se antaa laiturille suojan, estää puun tikkuuntumista ja halkeilua sekä pitää ulkonäön siistinä. Lisäksi se helpottaa laiturin puhtaana pitoa, kun esimerkiksi lintujen jätökset on helppo huuhdella pois hyvin huolletusta pinnasta. Öljyäminen kannattaa tehdä jo heti ensimmäisenä tai toisena kesänä.
Mökkikauden päätyttyä laituriin kannattaa luoda yleissilmäys, onko se jostain kohtaa kulunut tai huollon tarpeessa. Tarkistuskierros kannattaa ottaa mökin talviteloille laittamisen yhteyteen, niin sen muistaa tehdä vuosittain. Ovatko kiinnikkeet kunnossa ja mitä varaosia pitäisi hankkia seuraavaa vuotta varten? Kun syksyllä kirjaa ylös puutteet ja hoitaa ne talven aikana kuntoon, laiturin takaisin asentaminen sujuu keväällä ongelmitta.
Kelluvien laitureiden saranat kannattaa käydä läpi kerran vuodessa. Ankkurointikettingit on syytä tarkistaa noin viiden vuoden kuluttua laiturin ostosta, jonka jälkeen tarkastus kannattaa tehdä tiheämmin. Muista vaihtaa kettingit uusiin hyvissä ajoin, jotta ne eivät katkea esimerkiksi syysmyrskyssä. Kannattaa myös katsoa, ovatko pollarit tukevasti paikoillaan. Venekiinnitystä varten asennettujen poijujen kettingit on syytä tarkistaa tiheämmällä aikavälillä kuin laiturin kettingit, sillä koko kesän aallokon mukana kelluva poiju kuluttaa kettinkiä nopeammin. Pylväslaitureiden pohjatassujen kunto tulisi tarkistaa, kun laiturilla on ikää noin kymmenen vuotta.
Lumet kannattaa kolata pois, jos laituri jää talveksi jäiden armoille
Pylväslaiturit suositellaan nostamaan talveksi pois vedestä, sillä jos jäät liikkuvat, jokin kohta laiturista voi retkahtaa. Mitä pidempi laituri on, sitä herkemmin siinä menee jotakin rikki. Joskus esimerkiksi paikalleen jätetyn laiturin päätyosa voi vääntyä talven aikana jäiden voimasta.
– Niin kauan, kun vesistö on jäässä, mikään ei yleensä mene rikki. Mutta kun jäät lähtevät keväällä liikkeelle, vaurioita alkaa tulla. Jäälautat voivat painaa jopa satojatuhansia kiloja, Lip-Lap Laituri Oy:n myyntijohtaja Tomi Suonsilta huomauttaa.
Kelluvat laiturit myötäilevät jään liikettä pylväslaitureita paremmin eikä niiden siirtäminen vedestä ole välttämätöntä, joskin suositeltavaa. Lähtökohtaisesti mitä jykevämpi laituri, sitä paremmin se kestää jääolosuhteita. Silti ainakin kapeimmat käyntisillat kannattaa irrottaa ja nostaa rannalle, koska niiden rakenne ja saranat vaurioituvat kaikista herkimmin. Laiturin iso päätyosa pääsee vapaammin liikkumaan jäämassan mukana, kun käyntisilta ei pitele sitä väkisin paikoillaan. Mikäli laituri on talven jälkeen kääntynyt tai liikkunut, tavallisesti sen pystyy oikaisemaan ulkopään kettinkejä kiristämällä tai löysäämällä.
Rannalle nostettua laituria ei tarvitse suojata talveksi. Laituri on suunniteltu ulkoilmaan, eikä rannalla sen päälle kertyvä lumi ja jää haittaa sitä. Jos laiturin peittää, pitää varmistaa, että ilma pääsee kiertämään hyvin. Säilytyksessä on hyvä huomioida, että elementit ovat suorassa myös rannalla, jotta ne eivät väänny lumen painosta. Jos maasto on epätasainen, laiturin alle voi pinota vaikkapa pihakiviä tai lankkuja.
Veteen talveksi jätettävät laiturit ovat järeämpiä, paksumpia ja kestävämpiä kuin rantaan siirrettävät. Esimerkiksi betoni- ja putkiponttonilaiturit sietävät jää- ja sääolosuhteita hyvin. Käyntisilta kannattaa näissäkin irrottaa ja siirtää talveksi pois. Mikäli sillan aikoo jättää paikalleen, lumet on hyvä kolata pois sillan päältä sekä ympäriltä, jotta se pääsee liikkumaan vapaammin ja lumikuorma ei väännä siltaa. Samalla rantakettinkejä kannattaa löysätä, jotta laituri pääsee vapaammin liikkumaan yhtenäisessä jäämassassa. Uimaportaat kannattaa aina nostaa pois talveksi. Jos laituria käytetään avantouintiin, portaiksi kannattaa valita taittuvamalli, jotka jäävät taitettuna vähän pystyyn ja eivätkä hautaudu lumen alle.
– Talvet ovat lähivuosina muuttuneet paljon. Myös isoja ja järeitä laitureita on mennyt rikki viime vuosina keväisten jään liikkeiden vuoksi, Suonsilta kertoo.
Vahvat kahluusaappaat ja nostokoukut helpottavat mökkilaiturin siirtämistä
Jos laituria ei käytetä syksyllä, se kannattaa nostaa vedestä ylös jo loppukesästä, jolloin vesi on lämpimämpää. Siirtourakka kannattaa ottaa ohjelmaan viimeistään loka-marraskuussa, kun mökkikausi yleensä päättyy.
Nostamisessa voi käyttää apuna kuljetuspyöriä tai nostokoukkuja sekä vinssiä tai taljaa. Jos urakkaan ryhtyy vasta vesien kylmettyä, on hyvä satsata vahvoihin kahluusaappaisiin, jotka ovat oiva apu mökkilaiturin siirtämisessä ja asentamisessa.
– Kaksi rotevaa miestä saa laiturin melko helposti siirrettyä pois vedestä, Suonsilta kertoo.
Pylväslaiturin nostaminen vedestä on verrattain helppoa, sillä se ei yleensä vakaudestaan huolimatta paina turhan paljoa. Suosituimmat käyntisilta- ja päätyelementit painavat tavallisesti 100–150 kiloa. Modulilaiturit ovat kaikista keveimpiä liikutella, sillä nimensä mukaisesti ne koostuvat moduuleista ja niiden puuelementit painavat alle 50 kiloa ja sitä kannattelevat ponttonit noin 30 kiloa.
Keväällä laiturin veteen laskemisen kanssa ei kannata hötkyillä, vaan laittaa se paikoilleen vasta sitten, kun viimeisetkin jäälautat ovat sulaneet pois. Usein laitureiden takuut eivät kata luonnonolojen aiheuttamia vaurioita.
