Sienestäjiä hellitään nyt koko maassa, sillä metsät pursuilevat parhaillaan hyviä apajia. Heinäkuulta alkanut sienestyskausi jatkuu toivottavasti satoisana pitkälle syksyyn. Nyt kannattaa lähteä lähimetsään ja kerätä sienikorit täyteen!
Sienisilmä harjaantuu nopeasti niin sienten kuin kasvupaikkojen tunnistuksen suhteen. Parhaiten alkuun pääset opettelemalla muutaman sienilajin kerrallaan, sillä sienet ovat eri-ikäisinä ja vaihtelevissa maastoissa hyvinkin erinäköisiä. Lue alta vinkit maukkaiden ruokasienten poimintaan! Vinkkejä sieniresepteihin löydät täältä!
Sienten keruu on hyvää poutahetken puuhaa, ja sateen jälkeen sieneen kannattaa suunnata vasta pisaroiden kuivuttua. Nappaa harjapäällä varustettu sieniveitsi matkaan ja kerää sienet ilmavaan koriin tai astiaan. Perkaa ja käsittele sienet mahdollisimman hyvin jo poimimisen yhteydessä. Leikkaa irti multainen kanta ja poista hiekka varovasti. Tarkista samalla sienen kunto toukkien varalta. Sienet kannattaa poimia nuorina ja hyväkuntoisina, jolloin ne säilyvät hyvin ja maistuvat parhailta.
Älä kerää sieniä isojen teiden läheltä, sillä raskasmetallit kerääntyvät sieneen. Valmista sieniateria pian poimimisen jälkeen, sillä sienet pilaantuvat kalan ja lihan tavoin helposti.
Iske kantarellien kultasuoneen
Maukas kantarelli eli keltavahvero on yksi suomalaisten suosikkisienistä ja aitoa superruokaa. Sieni sisältää runsaasti D-vitamiinia, lisäksi siitä saa myös kaliumia, rautaa ja seleeniä. Kirkkaan värinen vahvero on helppo tunnistaa ja valmistaa – sen voi nauttia sellaisenaan tai vaikkapa pannulla voin ja suolan kanssa.
Kantarellin levinneisyys on kasvussa, ja sitä tavataan monin paikoin – varmimpiin kasvupaikkoihin lukeutuvat koivuvaltaiset lehtimetsät, mutta sientä löytyy myös rannoilta, sekametsistä sekä metsäpolkujen ja ojien varrelta. Valosta ja kosteudesta pitävä kantarelli kasvaa monesti vuodesta toiseen samoilla paikoilla, joten hyvät apajat kannattaa painaa mieleen. Kurki sammaleen tai pitkän heinikon sekaan ja pidä silmät auki muokatunkin maan äärellä – myös pakkautunut maa vetää tätä herkkua puoleensa.
Löydä lampaankääpä kuusimetsän kätköistä
Epäsäännöllisen muotoinen lampaankääpä on erinomainen ruokasieni, jonka voi laittaa pannulle ilman suurempia esikäsittelyjä. Kuusen kaverina lampaankääpä kasvaa neulamatoilla ja tuoreiden havumetsien sammaleisilla rinteillä.
Valkoisena hohtava nuori lampaankääpä onkin synkän kuusimetsän aarre. Lampaankäävän lakki on nuorena kermanvalkoinen, ja lakin alapintaa kattaa ohut, tiivis pillikerros. Vanhemmiten lakki muuttuu kellertäväksi ja vaaleanruskean pilkulliseksi. Sienen vanhetessa myös maku muuttuu karvaaksi, joten vanhimpia yksilöitä kannattaa vältellä. Lampaankääpä kasvaa monesti runsaissa ryhmissä, joten hyvän maaston löytänyt harvoin jää saaliitta. Paras keruuaika ajoittuu elokuusta lokakuuhun asti.
Suppilovahvero on myöhäissyksyn aarre
Suomalaisten suosikkisieni, suppilovahvero on herkullinen ja helppo ruokasieni. Runsaslukuisina esiintyviä suppilovahveroita on nopea kerätä ja helppo puhdistaa – riittää, että poistat vain multaisen tyven. Sammaleisissa havumetsissä viihtyvät suppikset löytyvät usein samoin paikoin mustikka-apajien kanssa. Tähyile paksun sammaleen sekaan, monesti vain suppilomainen lakki nousee huomaamattomasti pinnalle.
Loppusyksyn herkkua voi hyvänä sienivuonna tavata jo elokuusta alkaen, joten silmät kannattaa pitää auki metsässä liikkuessa! Hyvä säilyvyys kuuluu suppilovahveroiden etuihin. Voit kerätä sieniä pakkaseen tai kuivata ja jauhaa mausteen tapaan keittoihin ja kastikkeisiin.
Suppilovahverojen lakin värivaihtelu on suurta. Tämä ei kuitenkaan makua pahenna, joten voit kerätä huoletta niin tummia kuin vaaleita suppilovahveroita. Monipuolinen ruokasieni taipuu eri aterioille.
Lähteet: Ruokatieto, Savon Sanomat, Sienimies, Suomen Luonto